Biopankkiin kootaan näytteitä ja tietoja suostumuksen antaneilta henkilöiltä lääketieteellistä tutkimusta ja lääkekehitystä varten. Päämäärä on, että tutkimuksen tarvitsemat näytteet usein löytyisivät valmiina biopankista, eikä suuritöiseen näytteiden keräykseen tarvitsisi ryhtyä. Biopankkitoiminta on alkanut Suomessa vuoden 2010 molemmin puolin. Vuonna 2013 voimaan tulleen biopankkilain myötä biopankkitoiminta on kehittynyt muutamassa vuodessa suurin harppauksin. Tällä hetkellä Valviran toimiluvalla toimii Suomessa kahdeksan biopankkia.

Hematologisen biopankin (FHRB) johtaja ja kliinisen hematologian professorina Helsingin yliopistossa työskentelevä Kimmo Porkka on seurannut biopankkien kehittymistä näköalapaikalta.

– Meillä hematologisessa biopankissa aloitettiin hematologisen tutkimusrekisterin kerätys kymmenen vuotta sitten. Veritautien suhteen olemme hieman eri asemassa muihin syöpäsoluja ja -kudosta kerääviiin biopankkeihin nähden, koska pahanlaatuisia soluja sisältäviä verinäytteitä ja luuydinnäytteitä ottaminen on suhteellisen yksinkertaista, myös toistuvasti. Näin saamme kokonaiskuvan potilaan tautikaaresta, Porkka kertoo.

– Toimintamme on kehittynyt paljon viime vuosina. Painotus on siirtynyt näytteiden keräämisestä näytteiden luovutukseen tutkimuskäyttöön. Tämä tarkoittaa sitä, että koko toimintaprosessi alkaa olla hyvin määriteltynä. Olemme pystyneet luovuttamaan näytteitä jo kymmeneen tutkimukseen ja hakemuksia tulee tasaisesti lisää, Porkka jatkaa. 

Biopankkien tulevaisuus näyttää hyvältä

Biopankkeihin kohdistuu suuria ja eritahoisia  odotuksia yksilöllisen terveydenhuollon, uusien lääkkeiden kehittämisen ja Suomeen saatavien investointien osalta. Potentiaali on selkeästi nähtävissä, vaikka tuloksia ei aivan heti saada. Kimmo Porkka painottaa kärsivällisyyden merkitystä.

– Tällaisessa kehittämistyössä pitää olla malttia, koska kyseessä on vuosien tai jopa vuosikymmenten projekti. Helpotusta ja konkreettista hyötyjä työstä alkaa tulla kun näytteitä on tallennettu riittävä määrä ja niitä on annettu erilaisiin tutkimustarpeisiin. Toivotaan, että tutkimustulokset potilaiden soluilla lyhentävät ketjua laboratoriosta potilasvuoteen äärelle ja saadaan edistettyä uusien lääkkeiden kehitystä.

Kaikkia tuloksia ei kuitenkaan tarvitse odotella vuosikausia. Esimerkiksi lääkkeiden uusiokäytössä  (ns. repurposing) löydetään käyttökohteita toiseen indikaatioon nopealla aikataululla ja tällaiset löydökset saavutetaan biopankkinäytteiden kautta.

– Biopankit ovat ehdottoman tärkeitä, kun etsitään lääkkeille uusia käyttökohteita. Nämä voivat tulla todella nopeasti. Indikaation laajennuksen hakeminen voi olla parhaimmillaan vain 1-2 vuoden projekti, mutta täysin uuden lääkkeen kehittäminen alusta saakka voi viedä jopa kymmenenkertaisen ajan, Porkka muistuttaa.

Myös tarkempi diagnostiikka kehittyy näytteitä tutkittaessa. Näytteiden sekvensoinnin yhteydessä on löydetty uusia diagnostisia markkereita ja työkaluja. Yksi esimerkki diagnostiikan kehittymisestä on syöpäpotilaiden verisuonitukkeumien riskin tunnistaminen. Auria Biopankin aineistolla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että tukosriski voidaan todeta muuta tarkoitusta varten rutiinikäytössä olevalla testillä. Nyt riskipotilaille voidaan antaa ehkäisevää lääkitystä.

Yksilöllistetty hoito on Kimmo Porkan mukaan syövän ja muidenkin tautien hoidon tulevaisuus. Kaikki potilaat ovat  erilaisia ja yksilöillä voi olla merkittäviä eroja tavoissa reagoida annettuun hoitoon.

– Esimerkiksi akuutin leukemian standardihoidossa vain joka kolmas potilas hyötyy hoidosta ja vaikeaa on selvittää, kuka kuuluu tähän ryhmään ja miksi. Tällaisten asioiden tunnistaminen on varmasti pian mahdollista, Porkka toivoo.

Biopankkien tulevaisuus näyttää oikein hyvältä. Suomi on kovin pieni maa, mutta meidät tunnetaan jo nyt näytteiden laadusta. Isoilla tutkimusryhmillä ja lääkeyrityksillä on kasvava tarve biopankkinäytteille.

– Seuraavat askeleet Suomessa otetaan yhteistyön kehittämisessä. Varmistetaan eri biopankkien näytteiden yhtenevyys ja laatu. Sen jälkeen meillä on tarjota “yhden luukun” -palvelu, eikä näytteiden perässä tarvitse juosta ympäri Suomea. Meidän pitää tehdä suomalainen biopankkitoiminta halutuksi. Se on keskeisimpiä tulevaisuuden haasteita ja on hienoa todeta, että tähän suuntaan ollaan rivakasti myös etenemässä, Porkka lausuu lopuksi.

 

Olli Vainio, Voimisto Oy, toimitusjohtaja 

Voimisto toimii tiiviisti Suomen Biopankkiverkoston viestintäkumppanina ja on erikoistunut sekä suunnittelemaan että toteuttamaan viestintää terveydenhuollon ja lääketieteen toimialoilla.