Viime numerossa esiteltiin väitökseen liittyvää pakollista yliopistobyrokratiaa ja muita käytännön järjestelyjä, jotka väittelijän on ennen suurta päiväänsä selätettävä. Tästä jutusta löydät vinkit, joiden avulla vietät onnistuneen väitöspäivän!

Väitöspäivän vihdoin koittaessa on suurin osa työstä jo tehty. Kuitenkin myös itse päivään liittyy paljon erilaisia kommervenkkeja ja akateemisia perinteitä. Koska kyseessä on muutenkin jännittävä päivä, on sinun hyvä tietää muutamia seikkoja väitöstilaisuuden kulusta. Lisäksi jokaisen olisi varmasti hyvä valmistautua väitökseen – vaikka aihe onkin melko tuttu! Ainakin seuraavat seikat kannattaa huomioida itse väitöstilaisuuden kulun ja valmistautumisen suhteen: 

1. Sinun tulee sopia vastaväittäjän ja kustoksen kanssa pukukoodista ennakkoon, jotta kaikki pukeutuvat yhdenmukaisesti. Yleensä pukukoodi on seuraava: Miehille frakki mustin liivein, mustilla sukilla, ei-kiiltonahkaisilla kengillä ja ilman valkoista rintanenäliinaa. Myös tumma puku, sotilaspuku tai papin puku ovat hyväksyttäviä asuja. Naisille lyhyt, musta, pitkähihainen asu, pikkumusta tai jakkupuku. Ei näyttäviä koruja tai hattuja. 

2. Väitökset ilmoitetaan alkavaksi tasatunnein, mutta väittelijä, kustos ja vastaväittäjä saapuvat saliin 15 minuuttia yli tasatunnin, akateeminen vartti huomioiden. 

3. Jos lektiosi sisältää jotakin audiovisuaalista materiaalia, varmista vielä väitösaamuna, että esityksesi varmasti toimii. Huolehdi myös, että sinulla on pointteri käytössäsi, jos paikallasi ei ole tietokonetta. 

4. Varmista, ettei esitystietokoneessa mene näytönsäästäjä päälle tai tietokone kirjaa sinua ulos kesken väitöksen (jos et itse osaa, niin soita it-tukeen). 

5. Yleensä on tapana tavata kustos ja vastaväittäjä n. 30-60 minuuttia ennen väitöksen alkua pienen purtavan tai sherryn merkeissä. Samalla käydään vielä kustoksen johdolla läpi väitöksen kulku. 

6. Väitöstilaisuus alkaa väittelijän eli sinun puheenvuorollasi (lectio praecursoria), jonka ohjeistettu kesto on 15-20 minuuttia. Kyseessä on yleistajuinen johdatus aiheeseen. Yliopistojen, laitosten ja jopa ohjaajien välillä on eroja siinä, halutaanko lektiossa esiteltäväksi juuri väitöskirjaa vai ennemminkin jotain yleisempää teemaa kirjan ympäriltä, kuten taudin historiaa tai roolia mediassa. Jos haluat välttyä turhalta työltä, kannattaa ohjaajien näkemystä asiasta tiedustella ennen lektion lopullista suunnittelua. Lektiossa saa käyttää PowerPointia ja muuta audiovisuaalista viestintää, mutta sen saa myös pitää ilman minkäänlaista esitysmateriaalia. Jos vastaväittäjäsi ei ole suomenkielinen, varmista ohjaajiltasi, millä kielellä lektio tulisi pitää. Tästäkin on eriäviä mielipiteitä: osa suosittelee kieltä, jonka yleisö ymmärtää parhaiten, osa taas näkee, että vastaväittäjän tulee kunniavieraana voida ymmärtää kaikki keskustelu tilaisuuden aikana. Lektio on se osuus väitöstilaisuudesta, johon voit vaikuttaa, joten harjoittele esityksesi hyvin! 

7. Lektion päätyttyä vastaväittäjä pitää mahdollisesti oman aloituspuheenvuoronsa. Muista, että sinun tulee seisoa aina, kun vastaväittäjä seisoo. 

8. Vastaväittäjän istuuduttua siirrytään itse väitöskirjan tarkasteluun. Tähän voit valmistautua esimerkiksi näin:

  • Tutustu vastaväittäjäsi viime aikaisiin julkaisuihin – vastaväittäjän työaikaa ei ole yleensä allokoitu kirjan tarkastelemiseen, joten hän tarkastelee sitä oman aiemman tietämyksensä perusteella. 
  • Tee muistiinpanoja väitöskansioosi, esimerkiksi tarkemmat tutkimusasetelmat tärkeimmistä viittaamistasi tutkimuksista. 
  • Jos et väittele äidinkielelläsi, tarkista ainakin tärkeimpien sanojen ääntämisohjeet, jos et ole täysin varma, kuinka nämä lausutaan. 
  • Älä aloita jokaista vastaustasi ”Rva/Hra vastaväittäjä” 
  • Kukaan ei tiedä kaikkea – ole valmis myöntämään, jos et tiedä vastausta johonkin kysymykseen. 
  • Muista, että olet oman aiheesi paras asiantuntija! 

9. Lopuksi vastaväittäjä esittää työstä oman lausuntonsa, jonka sinä väittelijänä kuuntelet seisaallasi. Tämän jälkeen väitöstilaisuuden yleisöllä on vielä mahdollisuus esittää omat huomautuksensa kustoksen jakamien puheenvuorojen mukaisesti. 

10. Väitöstilaisuus voi kestää aina 1 tunnista lähelle 5 tuntia (vastaväittäjän tarkastelu saa kestää maksimissaan 4 tuntia), mutta yleinen kesto nykyään on noin 2 tuntia. Sovi jonkun kollegasi/ perheenjäsenesi kanssa, että hän on tarvittaessa yhteydessä pitopalveluun, jos tilaisuus näyttää loppuvan oletettua aikaisemmin tai venyvän kovasti. 

11. Lopulta kustos julistaa tilaisuuden päättyneeksi, minkä jälkeen siirrytään kahveille luentosalin ulkopuolelle. 

12. Kahvitilaisuudessa väittelijä istuu tavanomaisesti vastaväittäjän ja kustoksen kanssa. 

Kun itse väitöstilaisuus on hyväksytysti ohi, haluaa suurin osa väittelijöistä juhlistaa väitöstään illalla karonkan merkeissä. Akateemisen perinteen mukaisesti karonkka ei kuitenkaan ole väittelijän vaan vastaväittäjän kunniaksi järjestettävä juhla. 

Aiemmin vieraat on kutsuttu karonkkaan vasta, kun vastaväittäjä on hyväksynyt väitöskirjan. Nykyään kutsut kuitenkin lähetetään, kun tiedekunta on hyväksynyt työn ja myöntänyt väittelyluvan. Kutsujen sävy noudattaa kuitenkin usein vanhaa perinnettä, ja niissä käytetäänkin yleensä lauseita ”vastaväittäjäni kunniaksi järjestettävään karonkkaan” ja ”vastaväittäjän suodessa”.  Muuten kutsun suhteen ei virallista tai epävirallisempaa ohjeistusta ole. Muista kuitenkin laittaa kutsuun tilaisuuden pukukoodi – varsinkin, jos tämä poikkeaa totutusta karonkkapukeutumisesta. Tavallisin pukukoodi on miehille frakki valkoisin liivein ja naisille juhla- tai iltapuku. Väittelijä itse pukeutuu yleensä mustaan iltapukuun. Karonkan kulkuun liittyy muutamia akateemiseen perinteeseen ja etikettiin liittyviä seikkoja, joista on syytä olla tietoinen. Se, päätyykö niitä noudattamaan, jää jokaisen omaksi asiaksi! 

1. Karonkkaan tulisi kutsua ainakin:

  • Vastaväittäjä 
  • Kustos
  • Ohjaajat
  • Esitarkastajat 
  • Seurantaryhmän jäsenet 
  • Muut tutkimusryhmän jäsenet / julkaisuihin osallistuneet henkilöt 
  • Mahdollinen tiedekunnan / laitoksen edustaja 

Tämän lisäksi voit vapaasti kutsua perhettä ja ystäviä, yleensä ainakin sellaisia, jotka ovat jollain lailla olleet osallisena tai tukena väitöskirjatyössäsi. Karonkan koko voi vaihdella kymmenestä henkilöstä aina yli sataan henkilöön, ihan kuinka itse haluat.

2. Huomioi karonkan alkamisajankohdasta päättäessäsi, että vieraiden tulee ehtiä valmistautua karonkkaan väitöstilaisuuden jälkeen (vaatteidenvaihto, kampaaja yms.) 

3. Vastaväittäjä on tilaisuuden kunniavieras ja saapuu tilaisuuteen yleensä viimeisenä. 

4. Vastaväittäjän saavuttua väittelijä toivottaa vastaväittäjän ja muut vieraat tervetulleiksi. Tämän jälkeen siirrytään illalliselle. 

5. Illallisella vastaväittäjä plaseerataan väittelijän oikealle puolelle ja kustos joko vasemmalle puolelle tai väittelijää vastapäätä. Tämän jälkeen vieraat plaseerataan etiketin mukaisesti akateemisen arvonsa mukaisessa järjestyksessä. Koska akateeminen etiketti on vanha, ei siinä kehoteta huomioimaan nais-mies -vuorottelua. Lopulta päätös siitä, kuinka pitkälle etikettiä seuraat, jää sinulle itsellesi! 

6. Usein illallinen sisältää kolme ruokalajia sekä viiniä, mutta tämäkin on sinun päätettävissäsi. 

7. Karonkkaan kuuluu puheita, ja kaikki puheet pidetään pääruuan jälkeen. Koska puheisiin liittyy maljojen kilistelyä, ohjeista pitopalvelu täyttämään lasit pääruoan jälkeen, ettei tarvitse kilistellä tyhjin lasein. 

8. Ensimmäisenä puheen pitää väittelijä. Puhe on luonteeltaan kiitospuhe, ja se saa olla itsesi näköinen. Ainakin seuraavia ihmisiä tulisi kiittää alla olevassa järjestyksessä: 

  • Vastaväittäjä
  • Kustos 
  • Ohjaajat
  • Esitarkastajat 
  • Seurantaryhmän jäsenet 
  • Muut tutkimusryhmän jäsenet/ julkaisuihin osallistuneet henkilöt 
  • Mahdollinen tiedekunnan/ laitoksen edustaja 

Pelkän kiittelyn lisäksi voit esimerkiksi kertoa, jonkun hauskan sattumuksen tai tapahtuman henkilöön liittyen.  Edellä lueteltujen henkilöiden jälkeen voit osoittaa puheesi perheellesi, ystävillesi ja muille vieraille haluamassasi järjestyksessä. Ainakin puheen runko kannattaa miettiä etukäteen, sillä liian pitkää ja rönsyilevää puhetta ei kukaan jaksa kuunnella.  

9. Väittelijän jälkeen kaikki puheessa mainitut henkilöt pitävät vastapuheen väittelijälle siinä järjestyksessä, jossa heidät on väittelijän puheessa mainittu. Poikkeuksena on väittelijän aviopuoliso, joka ei etiketin mukaan pidä vastapuhetta. Kuitenkin nykyään usein myös aviopuoliso vastaa puheeseen, eikä tätä pidetä suurena etikettirikkomuksena. 

10. Jos olet järjestämässä jatkoja ja haluat karonkkaseurueen ehtivän niille ennen puolta yötä, pidä oma puheesi kohtalaisen lyhyenä ja niputa esimerkiksi perhe tai ystävät puheessasi yhdeksi ryhmäksi, niin he myös vastaavat puheeseesi ryhmänä. 

11. Kun puheet on pidetty, syödään jälkiruoka ja juodaan kahvit, minkä jälkeen virallinen osuus on päättynyt. 

Jatkoille ei ole etikettiä, yliopiston ohjeistusta tai muutenkaan mitään sääntöjä. Vaikka koko päivästä kannattaa ehdottomasti nauttia, niin nyt viimeistään voit ottaa iisisti! 

 

Kirjoittaja:
Enni Sanmark, LT
Kirjoittaja on juuri selviytynyt niin tiedekunnan byrokratiaviidakosta kuin itse väitöstilaisuudestakin.