Blogi

Tälle sivulle on koottu Nuoren Lääkärin blogissa ja Nuori Lääkäri -lehdessä julkaistut artikkelit. Voit lukea selata joko julkaisujärjestyksessä tai aihealueittain. 

Erikoislääkärikoulutuksen uusi valintamenettely

Uusi valintamenettely erikoislääkärikoulutukseen on nyt hyväksytty kaikissa Suomen lääketieteellisessä tiedekunnissa. Valtakunnallisen ammatillisen jatkokoulutustoimikunnan (AJT), eli yliopistojen yhdessä valmistelema esitys on herättänyt paljon huomiota sekä huhuja kuluneen vuoden aikana. Esittelemme uuden valintamenettelyn oleellisimmat osat nyt!

Koulutuspaikkakysely 2018 - vastaamaan tästä!

NLY:n viime vuoden Koulutuspaikkakyselyn tuloksista kävi ilmi, että lähes puolet erikoistuvista lääkäreistä ei tiennyt työsuhteen alussa, kuka heitä ohjaa työssään. Jopa 64%:lle ei ollut sovittuna säännöllistä ohjausaikaa. Palautteenantojärjestelmä oli suhteellisen tuntematon käsite organisaatioissa, sillä vain 13% vastanneista ilmoitti sellaisen löytyvän työpaikaltaan. Ilahduttavaa oli se, että yli 93% vastanneista koki helpoksi konsultoida kollegoita.

NLY:n lääkkeet päivystystyön parantamiseksi

Päivystämisen merkitys terveydenhuollon eturintamassa on nykyään suurempi kuin koskaan. Päivystyskäyntien määrät ovat kasvussa. Virka-ajan ulkopuolista lääkäripäivystystä on keskitetty isompiin yksiköihin. Samalla päivystysvuorojen aktiivisuusaste on noussut. Päivystykseen liittyvät kysymykset herättävät jatkuvasti kiihkeitä keskusteluja  lääkäreiden ja potilaiden keskuudessa.

Ammattihenkilölain päivitys uhkaa kandien työoikeuksia

Terveydenhuollon ammattihenkilölain kokonaisuudistusta on suunniteltu jo pitkään. Lakiin on tehty vuoden 1994 jälkeen vain osittaisia päivityksiä, mutta nyt prosessi lain uudistamiseksi on lähtenyt käyntiin. Tässä laissa määritellään niin lääketieteen lisensiaattien, kuin lääketieteen kandidaattien työnkuvaa ja oikeuksia toimia lääkärin tehtävässä. 

Arvokkaan työn tekijöitä

Heti valmistuttuani päädyin sairaalatyöhön, jossa olen sittemmin viettänyt lukuisia pitkiä päiviä ja pimeitä öitä raskaassa päivystyspisteessä. Työ yhdessä osaavien kollegoiden ja taitavan hoitohenkilökunnan kanssa onnistui murtamaan jopa kaltaiseni elämätapapessimistin itsekritiikin – opin ymmärtämään, että tekemälläni ja tekemällämme työllä on oikeasti merkitystä.

Harjoittaisinko ammattiani ammatinharjoittajana?

Mitähän sitä iltaisin tekisi - pitäisinkö iltavastaanottoa? Olisiko minusta ammatinharjoittajaksi? Melkoisen suuri osa lääkäreistä työskentelee joko sivu- tai päätoimisesti myös yksityislääkäreinä, varsinkin ammatinharjoittajina. Uran alkutaipaleella ammatinharjoittaminen on usein sivutoimista, joskaan mikään ei estä päätoimistakaan työskentelyä. Ammatinharjoittajana työskentelyn aloittamista pidetään joskus monimutkaisena, mutta todellisuudessa ohjeviidakko ja paperisota ovat jokaisen selätettävissä.

Oletko ikuisesti määräaikainen?

Kun pitkän määräaikaisuuden saanut kollega kertoi onnenpotkustaan sosiaalisessa mediassa, täyttyi kommenttikenttä vilpittömistä onnitteluista. Mutta onko pitkä määräaikaisuus todella onnittelemisen aihe? Onko vakituisesta työstä tullut niin epätavallinen poikkeus, että pitkä määräaikaisuus koetaan jo suureksi saavutukseksi, unelman vakituisesta virasta ollessa lähinnä pilvilinnojen rakentelua? 

Kandi, älä myy itseäsi polkuhintaan!

Olet kulkenut pitkän tien. Ennen, kun pääset ensimmäistä kertaa tositoimiin tekemään lääkärinsijaisuutta, olet käynyt vähintään 9 vuotta peruskoulua, 3 vuotta lukiota ja neljättä vuotta yliopistoa. Todennäköistä on, että olet rönsyillyt jotakin vuoden pari siinä välissä. Armeijaa, välivuotta, toista koulutusalaa. Ehkä et päässyt sisään ensimmäisellä yrittämällä lääkikseen. Yhteensä olet viettänyt vähintään 16 vuotta koulunpenkillä. Ensimmäinen kesätyöpaikka lääkärin sijaisena siintää silmissä. 

FASD: Liian pieni juomaan

Kehitysvammaliitto järjestää marraskuussa ajankohtaiset koulutuspäivät FASD-kirjon henkilöiden kanssa työskenteleville lääkäreille ja moniammatillisen työryhmän erityistyöntekijöille. Molemmissa päivissä on kouluttamassa ja osallistumassa keskusteluun Norjan Arendalissa sijaitsevan Sorlandet Sjukhuset sairaalan FASD-osaamiskeskuksen johtaja, neuropsykologi Gro Lohaugen ja klinikan lastenlääkäri, prof. Jon Skranes. 

Sivut