Viimeinkin oikeita terveydenhuollon startupeja

Julkaistu Nuori Lääkäri -lehdessä: 01/2019
Kirjoittaja: Pauli Vähämurto

Viimeinkin oikeita terveydenhuollon startupeja

Tuleeko tekoäly (AI) ja miltä näyttää terveydenhuolto 20-40 vuoden päästä? Tähän yritin saada vastauksia monesta eri suunnasta joulukuisen harmaana päivänä Helsingin Messukeskuksessa järjestetyssä Slushissa.

GE Healthcaren ständillä sain kuulla Taija Reijoselta GE:n Suomen pääkonttorin yhteydessä Vallilassa  sijaitsevasta Health Innovation Villagesta sekä pääsin kokeilemaan heidän siipiensä suojissa ideoitaan kehittävien startuppien tuotteita. Reijonen kertoi GE Healthcaren keskittyvän Suomessa muun muassa  potilasmonitoroinnin kehittämiseen.

Tulevaisuudessa yhä useammat potilasmonitorointilaitteet ovat langattomia ja entistä pienempiä mahdollistaen muun muassa monitoroitavien potilaiden vapaamman liikkumisen osastoilla – jos potilaan tila sen sallii.

Reijonen ennakoi puettavien mittalaitteiden esiinmarssin hyvinvointipuolella jatkuvan – yhä useampi haluaa saada oman elimistönsä toiminnasta numeerisia tuloksia. Terveydenhuollon puolella laitteisiin kohdistuu kuitenkin huomattavasti enemmän vaatimuksia, mikä hidastaa sairaalakäyttöön tarkoitettujen laitteiden kehittämistä ja käyttöönottoa.

Reijonen kertoi myös lukevansa aktiivisesti NLY:n blogia. Hän on oikein tyytyväinen, että nuoret lääkärit ovat lähteneet aktiivisesti haastamaan väärien terveysuskomusten levittäjiä; jos lääkärit eivät aktiivisesti ota osaa julkiseen keskusteluun, jää foorumi vaihtoehtohoidoista julistaville.

GE:n standilla pääsin kokeilemaan Rehaboon kehittämää ohjelmaa, jonka ajatuksena on kuntouttamisen pelillistäminen. Heidän tuotteessaan oleellista on, että käyttäjän ei tarvitse käyttää ohjainta, vaan oma keho toimii pelin henkilöä hallitsevana ohjaimena. Casimir Kuusela ja Robson Lindberg Rehaboosta kertovat, että pelin voi mukauttaa kuntoutujan tarpeiden mukaisesti.

Slushissa oli myös Nightingalen Tuija Arola. Heidän yrityksensä tarjoaa laboratoriomittauksia nuclear magnetic resonance (NMR) spectroskopialla. Radiologian erikoistujalle ei tilaisuudessa täysin auennut, miten heidän tapansa mitata verestä lipidipitoisuuksia ja muita biomarkkereita eroaa perinteisemmästä tavasta, mutta ehkä tämä selviää tulevaisuudessa, jos heidän innovaationsa ottaa tulta alleen.

Kuinka ollakaan, myös Carecode oli Slushissa paikalla oman ständinsä voimin. Magnus Tötterman Carecodesta kertoi heidän olevan Slushissa lähinnä rekrytoimassa sekä keskustelemassa mahdollisten sijoittajien kanssa yhteistyömahdollisuuksista.

Törmäsin myös Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) edustajaan Elisabeth Widéniin, joka oli esittelemässä FIMM:n kehittämää Kardiokompassia. Heidän ideansa ei ollut vielä siirtynyt yritysasteelle, mutta yrityksen perustaminen olisi ajankohtaista lähitulevaisuudessa. Kardiokompassin ydinajatuksena on yhdistää potilaan genomitieto ja geneettinen riskialttius kansansairauksille tietoon potilaan elintavoista (esim. tupakoinnista) ja mittaustuloksiin (kuten lipidiarvoihin tai verenpaineseurantatietoihin) ja näin määrittää yksilöllinen kokonaisriski kardiovaskulaaritapahtumille. Heidän riskianalyysinsa perustuu reilun 100 000 suomalaisen otokseen, joita on tarkoitus vielä prospektiivisesti seurata analyysin paikkansapitävyyden tarkentamiseksi. Widén totesi potilaiden lähtevän usein aktiivisemmin muuttamaan elintapojaan, kun he saavat tietää elintapojensa ja geeniprofiilinsa yhteisvaikutuksen sairausriskiin.

Toista Helsingin yliopistosta lähtöisin olevaa ideaa oli esittelemässä Anton Nolvi. He olivat luoneet uuden haavanhoitotuotteen, joka sulavien tikkien tavoin sulaa haavan parantuessa. Nolvin kanssa jäimme juttelemaan joksikin aikaa haasteista, joita liittyy tutkimusmaailmasta yritysmaailmaan siirtymiseen. Tutkimusmaailmassa pyritään julkaisemaan omat tulokset vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa, kun taas yritysmaailmassa oman yrityksen tuotteiden saloja ei haluta avata kilpailijoille. Nolvi tosin huomautti, että esimerkiksi heidän on tärkeää jatkossakin julkaista tutkimustulokset omasta tuotteestaan tieteellisissä julkaisuissa, jotta luottamus tuotteeseen lisääntyy. Toisaalta tieteelliset julkaisut ovat myös laajan yleisön tavoittava mainoskanava, joissa todistetaan tuotteen teho.

Tilaisuudessa kuulin myös useammasta eri suusta, että rahoitusta on helposti saatavilla. Tosin yrittäjän on hyvä tarkkaan miettiä, millaisin ehdoin sijoittajia ottaa mukaan yrityksensä omistajiksi – ja minkälaisia sijoittajia. Moni enkelisijoittaja ei ymmärrä terveydenhuollon startuppien erityispiirteitä; tuloksia ja tuottoa ei ole odotettavissa vielä vuoden päästä, vaan sijoittaja joutuu odottamaan pitkään tuottoa sijoitukselleen. Toisaalta sijoittajiksi toivottaisiin henkilöitä, joilla olisi yritykseen muutakin annettavaa kuin rahaa; kontakteja, ideoita ja osaamista. Tärkeilevä sijoittaja voi myös pilata hyvänkin yritysidean ja energisen porukan, kuten joku minulle totesi.

Kaiken kaikkiaan olin yllättynyt, kuinka paljon terveydenhuollon startupeja tapahtumassa oli. Toisaalta heidän yritysideansa olivat varsin maanläheisiä – eli siis hyvin realistisia. Viikkoa aiemmin Chicagossa Pohjois-Amerikan suurimmassa radiologian kongressissa tekoäly (AI) oli laajasti esillä, ja tuntui olevan tulossa lääkärin arkeen rytinällä viimeistään huomenna, jos ei jo tänään. Toki tapahtumien luonne on kovasti erilainen: isoissa kongresseissa suuret laitevalmistajat esittelevät kymmeniä, satoja tai tuhansia ihmisiä työllistävien kehitysosastojensa aikaansaannoksia, kun taas Slushissa pienet startupit hakevat asiakkaita, yhteistyötä, sijoittajia ja uusia työntekijöitä.

Slushissa joidenkin yritysten kohdalla myös yllätti, kuinka vähillä tiedoilla terveydenhuollon sektorille oltiin tultu oman yritysidean kanssa – toki Slushissa yritystä esittelevä henkilö ei välttämättä ole yrityksen paras asiantuntija. Kuitenkin esimerkiksi kaikille ei ollut selvää, mitä tarkoittaa pikatestin herkkyys ja tarkkuus tai mikä on niiden ero. ”No jos ensin tulee positiivinen tulos, voi testin tehdä uudestaan jolloin tulee negatiivinen tulos”, sain vastaukseksi. Mahtaa potilas olla ihmeissään, jos erehtyy tekemään tekstin kahdesti ja saa eri tuloksen eri kerroilla. Ei myöskään välttämättä oltu mietitty, mitä tapahtuu yrityksen markkinoiman testin jälkeen – kuka selittää potilaalle tuloksen merkityksen. Haluaisitko kuulla olevasi riskissä sairastua sairauteen, jota ei vielä osata ehkäistä?

Pauli Vähämurto, LL,
Nuori Lääkäri -lehden päätoimittaja

Kirjaudu sisään kommentoidaksesi.