Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > Tulevaisuuden terveydenhoitoa jo tänään
Etusivu > Tulevaisuuden terveydenhoitoa jo tänään

Tulevaisuuden terveydenhoitoa jo tänään

Tulevaisuuteen näkee parhaiten katsomalla ympärilleen. Seuraavien 10-20 vuoden aikana käyttöön otettava uusi teknologia on mitä ilmeisimmin jo keksitty. Toki on meistä itsestämme kiinni, saadaanko tämä käyttöön edes 2020-luvulla.

Tekoäly on ollut kuuma puheenaihe jo useamman vuoden. Visioin jossain vaiheessa hieman inhorealistisen tekoälyterveydenhuollon potilaalle, joka huomaa rinnassaan patin. Potilas tunnistautuu terveysaseman nettisivulle ja siellä olevasta anatomian kartasta klikkaa rintaa ja edelleen oirevalikosta kovaa kyhmyä. Ohjelma kyselee muitakin oireita ja pois sulkee näin ollen akuutimmat tai banaalimmat syyt potilaan huomaaman kyhmyn taustalta. Ohjelma varaa automaattisesti potilaalle ajan mammografiaan ja rintojen ultraääneen (huomaa pois jäävä hoitajan/sihteerin työpanos aikojen varaamiseen). Potilas menee sovittuna ajankohtana röntgeniin ja ultraääneen, ilmoittautuminen sujuu luonnollisesti ilmoittautumisautomaatilla. Röntgenhoitajaa ei robotti vielä ole ehtinyt korvata, mutta digitaaliseen mammografiakuvaan diagnostiikan tukena lanseerattu ohjelma merkkaa muutamia kohtia, joihin lääkärin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Näin ollen lääkäri ottaa vastuun lopullisesta tulkinnasta – konehan ei voi olla vastuussa ihmishengestä, myöskään juridisesti.  Ultraäänitutkimukseen tarvitaan jatkossakin lääkäriä ja ultraäänen yhteydessä lääkäri myös ottaa kyhmystä näytepalan.

Patologialla diagnostiikkaa on jo nyt paljon automatisoitu, joten vasta-ainevärjäykset sujuvat lähitulevaisuudessa koneelta jo rutiininomaisesti. Patologi saa koneelleen kuvat näytteestä, johon diagnostiikan tuki –ohjelma on merkannut rintasyöpää epäiltäessä mielenkiintoiset solut ja esitulkinnut vasta-ainevärjäysten tulokset. Jälleen ihmisen eli patologin täytyy varmentaa koneen päätelmät ja ottaa vastuu.

Valtaosalle potilaista patologin koneelta lähtee huojennuttava viesti omakantaan; kyseessä ei ole pahanlaatuinen kasvain. Osalle kuitenkin kone varaa keskusteluajan, jossa läpikäydään löydös: pahanlaatuinen kasvain, joka vaatii hoitoa. Kone varaa leikkausajan ja sitä seuraavaa sytostaattihoitoa varten sarjahoitoajat sekä tilaa oikeat lääkkeet oikeisiin hoitohuoneisiin oikeille päiville.

Hieman yksinkertaisemmassa esimerkissä muuten terveellä naispotilaalla on virtsatieinfektion oireita. Nykyisellään hän on yhteydessä terveysasemalle, jossa lääkäri usein puhelun perusteella kirjoittaa potilaalle antibioottireseptin tähän infektioon. Toisilla asemilla reseptinkirjoitusoikeuden saaneet hoitajat kirjoittavat samanlaisen reseptin. Tulevaisuudessa, jos poliitikot niin suovat ja lakiteksti tähän taipuu, terveysaseman nettisivuilla voisi kertoa saman asian valitsemalla valikoista oireitaan kuvaavat termit, jolloin koneelta lähtisi automaattisesti sähköinen resepti. Nykyiselläänhän reseptihoitajien kirjoittamista resepteistä on vastuussa kyseisen terveysaseman ylilääkäri, joten yhtä hyvin ylilääkäri voisi olla vastuussa algoritmin kirjoittamista resepteistä.

Teknologia mahdollistaisi jo nyt omien sokeri- tai verenpainearvojen kirjaamisen potilastietojärjestelmiin, jatkossa mittalaite voisi lähettää nämä tiedot automaattisesti. Järjestelmä lähettäisi kutsun vastaanotolle, jos hoitotavoitteeseen ei olla päästy. Hyvässä hoitotasapainossa olevien reseptit kone voisi uusia – tätäkin tehtävää on nykyisellään kaavailtu siirrettäväksi reseptihoitajille.

Tekoäly ja robotiikka tulevat jatkossa tekemään terveydenhuollossa hoitojen varaamiseen ja lääkkeiden tilaamiseen liittyvää klikkailutyötä, sekä sujuvoittamaan lääkkeiden siirtymistä varastoista hoitohuoneisiin, tekemään yksinkertaisia reseptinuusimisia ja kirjoittamaan reseptejä selkeästi rajattuihin pikkuinfektioihin – eli tekemään suurella tohinalla koulutetut reseptihoitajat tarpeettomiksi. Toisaalta diagnostiikan tukena käytettävien ohjelmien täytyy ottaa suuria harppauksia ennen käyttöönottoa. Ainakin toistaiseksi näkemäni ohjelmaversiot ovat olleet lähinnä surkeita tunnistamaan edes ihan perusasioita.

Puolivalmis teknologia ei käyttäjiä hyödytä, vaan lisää hukkatyön määrää. Tieteellinen ja teknologinen yhteistyö laitetoimittajien kanssa on tietenkin oma lukunsa, johon pitää varata erikseen työaikaa keventämällä esimerkiksi poliklinikkalistoja.

Toimivien ja oikeasti työtä tukevien ohjelmien maailmassa ammattilaisille jää enemmän aikaa hoitaa vaikeasti sairaita sekä potilaita, jotka eivät kykene ottamaan koneen avustamana vastuuta omasta terveydestään. Klikkailutyöstä vapautuneelle hoitohenkilökunnalle esimerkiksi vanhustenhoitolaitoksissa jää enemmän aikaa huolehtia asukkaiden päivittäisestä ulkoilusta ja yhä useammalla vanhuksella on allaan kuiva vaippa. Vaippojen vaihtamiseen muuten yksikään robotti ei tiettävästi ole vielä pystynyt.

Terveydenhuolto on laein ja asetuksin tarkkaan säädeltyä – ja hyvä niin. Tämä kuitenkin asettaa haasteita uusien toimintatapojen käyttöönottamiselle. Lisäksi poliitikot voivat päätöksillään estää tai hidastaa jo mahdollisen teknologian käyttöönottoa. Vastuukysymykset täytyy ratkaista. Myös korkea hinta on suuri hidaste, vaikka pidemmällä aikavälillä työnantaja saanee omansa pois työnteon tehostuessa. Toivottavasti työantajapuolella on tahtoa käyttää vapautuvaa työvoimaa terveydenhuollon prosessien kehittämiseen ja tietoon perustuvaan lääketieteelliseen tutkimukseen.

 

Pauli Vähämurto

LL, erikoistuva lääkäri, Nuori Lääkäri –lehden päätoimittaja, väitöskirjatutkija

Kirjoittaja on puhujana Future Care –tapahtumassa

Blogiteksti on julkaistu myös Future Care –tapahtuman sivuilla

Future Care -tepahtuman blogikirjoituksiin