Potilastietoa tulevaisuudesta

Julkaistu Nuori Lääkäri -lehdessä: 04/2016
Kirjoittaja: Nico Vehmas

Potilastietoa tulevaisuudesta

Uusi Apotti-potilastietojärjestelmä otetaan suunnitelmien mukaan käyttöön jo vuonna 2018. HUS:in ja Apottiin osallistuvien kuntien yhdistäessä potilastietonsa muu Suomi jatkaa liki kolmensadan erilaisen tietojärjestelmän käyttöä. Apotin käyttökokemuksista ollaan kiinnostuneita: jos kaikki sujuu hyvin, voisi samaa yhteisen potilastietojärjestelmän mallia soveltaa kenties muuallakin Suomessa. Nuori Lääkäri pyysi Digiterveys.fi:n toimitusjohtajaa, tekniikan tohtori Pekko Vehviläistä ennustamaan potilastietojärjestelmien tulevaisuutta Suomessa.

Apotti-projekti on kansallisessa ja kansainvälisessä mittakaavassa ainutlaatuinen hanke. Kansallisesta potilastietojärjestelmästä on kuitenkin puhuttu jo pitkään. Jo vuonna 1998 yliopistolliset sairaalat tekivät yhdessä Eppu-nimisen kartoituksen, jossa pohdittiin, mitä koko maan laajuinen potilastietojärjestelmä vaatisi. Selvityksen perusteella todettiin, että kansallinen potilastietojärjestelmä edellyttäisi ennen kaikkea isoa muutosta terveydenhoitoalan työkulttuurissa.

Samaa teemaa käsitteli vuonna 2010 tehty Sirius-kartoitus, jonka yliopistolliset sairaalat ja Sitra tilasivat konsulttiyhtiö Accenturelta. Kartoituksessa pyrittiin selvittämään, olisivatko johtavat ulkomaiset potilastietojärjestelmät sovellettavissa Suomen terveydenhuoltoon. Accenture selvitti lukuisten ohjelmistoyritysten tarjoamia ratkaisuja, ja päätyi suosittelemaan kahta vaihtoehtoa: Cerner ja Epic Systems.

Koko Suomen kattavan potilastietojärjestelmän hankintahinnaksi selvitys arvioi 1,2-1,8 miljardia euroa. HUS-alueen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kohdalla järjestelmän käyttöönoton arvioitiin maksavan järjestelmän toimittajasta riippuen 300-600 miljoonaa euroa. Ulkomaiset ohjelmistotoimittajat olisivat kiinnostuneita hankkeesta, mikäli vähintään HUS:n kokoluokkaa oleva organisaatio lähtisi muuttamaan tietojärjestelmiään.

Selvityksen valmistuttua perustettiin Sirius 2 –niminen projekti, johon osallistui sairaanhoitopiireistä ainoastaan HUS. Tavoitteena oli jatkaa yhteisen potilastietojärjestelmän hankkimista HUS:iin ja alueen kuntien perusterveydenhuoltoon. Pian projekti sai uuden nimen: Apotti. Tiukka ja monivaiheinen ohjelmistotoimittajien tarjouskilpailu käytiin lopulta CGI Suomen ja Accenturen välillä, ja Accenturen tarjoama Epic Systems voitti, mutta vasta valitusten ja oikeustoimien jälkeen. Moni kritisoi tarjouskilpailua: esimerkiksi helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Otso Kivekäs kirjoitti blogissaan siitä, miten Sirius-kartoituksessa Epiciä suositellut Accenture olikin yhtäkkiä kauppaamassa yhtiön toimittamaa järjestelmää Suomeen.

Ensimmäinen askel yhteisen potilastietojärjestelmän saavuttamiseksi oli kuitenkin otettu, ja jos kaikki sujuu suunnitellusti, Apotti otetaan Vantaalla käyttöön vuonna 2018. Siitä käyttö laajenee myöhemmin muualle HUS:iin ja Apotti-projektiin mukaan lähteneiden kuntien perusterveydenhuoltoon. 

Pekko Vehviläinen tilaa kahvilassa cappuccinon ja keksin, istuu alas ja ottaa kännykkäkamerallansa kuvan annoksesta. Kuvan hän lataa ruokapäiväkirjana toimivaan mobiilisovellukseen. Lista syömisistä välittyy sovelluksen kautta ravintovalmentajalle. Kännykkäkameralla seuranta on Vehviläisen mukaan helpompaa ja vie vähemmän aikaa kuin ravintosisältöjen kirjaaminen käsin. ”Tutkimusten mukaan merkittävämpää terveyden kannalta on se, miten usein ja minkälaista ruokaa syö”, Vehviläinen kertoo.

Vehviläinen on 45-vuotias yrittäjä ja Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistunut tekniikan tohtori. Paremmin hänet kuitenkin tunnetaan digitaalisen terveyden asiantuntijana, joka puhuu koulutuksissa ja seminaareissa, kirjoittaa lehtiin ja on pitänyt aiemmin muutamaakin eri terveysblogia. Päätyökseen Vehviläinen toimii vuonna 2014 perustamansa Digiterveys.fi –nimisen hyvinvointivalmennusyrityksen toimitusjohtajana. Digiterveys.fi tarjoaa yrityksille ja yhteisöille kokonaisvaltaista hyvinvointivalmennusta, joka nojaa itsensä mittaamiseen, geenitesteihin sekä terveysprofilointiin.

Kun keskustelu kääntyy potilastietojärjestelmiin, on alusta asti selvää, että Vehviläinen on visionääri. ”Jos kahvilan asiakastietojärjestelmä olisi yhteydessä geenitietopankkiin, se huomaisi, jos asiakkaalla olisi korkealle kolesterolitasolle altistava genomi. Kahvilan mobiilisovellus voisi sitten suositella asiakkaalle, mitkä tuotteet hänelle sopisivat parhaiten.”

Terveysteknologian hyödyntämisestä Vehviläisellä on omakohtaista kokemusta jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajalta. Vehviläinen on biohakkeri eli henkilö, joka tavoittelee parempaa elämää ja terveyttä seuraamalla ja mittaamalla itseään ja elintoimintojaan. Digital Health Solutionsin kotisivulla kerrotaan, että Vehviläinen on ollut yli kahdeksansataa peräkkäistä päivää täysin terve, ja että kuntotestien mukaan hänen kuntonsa vastaa 18-vuotiaan hyväkuntoisen nuoren miehen kuntoa. Vehviläinen on mitannut itseään vuodesta 1997 lähtien, jolloin hän osti ensimmäisen sykemittarinsa. Nykyään hän seuraa muassa kehonkoostumustaan ja untaan sekä pitää kirjaa stressistä, treenistä ja syömästään ruoasta.

Vehviläiselle on asiaan liittyen annettu jopa titteli, ”Suomen mitatuin mies”. Lisänimen antoi Quantified Self & Biohacking –järjestön perustaja ja Biohakkerin käsikirjan kirjoittaja Teemu Arina, itsekin tunnettu biohakkeri. Kolme vuotta sitten Arina kutsui Vehviläisen puhumaan Upgraded Life –festivaaleille Helsinkiin. Vehviläinen saapui tilaisuuteen päällään ”kaikki mahdolliset mittalaitteet”. ”Teemu kommentoi, että hän oli kuvitellut olevansa Suomen mitatuin mies, mutta nyt titteli siirtyi minulle”, Vehviläinen kertoo. Sen jälkeen Vehviläisen alter ego on poikinut muun muassa esiintymisiä koulutus- ja puhujatilaisuuksissa.

Ennen oman yrityksensä perustamista Vehviläinen ehti olla töissä muun muassa Nokialla ja  konsulttiyhtiö Accenturella. Työnsä puolesta Vehviläinen ei ollut tekemisissä Accenturen voittaman Apotti-tarjouskilpailun kanssa. Hänen työnsä liittyi tarjouskilpailun aikaan langattomiin verkkoihin ja near field connectivity –tekniikkaan, johon esimerkiksi viime aikoina yleistynyt lähimaksaminen perustuu.

Joulukuussa 2015 Vehviläinen valittiin Vihreiden sote-työryhmään. Sitä kautta hän pääsi osallistumaan Kainuussa tehtyyn maakuntahallintokokeiluun, jossa huomattiin, että Kainuun alueella käytettävät eri potilastietojärjestelmät ovat keskenään yhteen sopimattomia.

Apotti-projektiin ei ole kirjattu tavoitteita maanlaajuisesta potilastietojärjestelmästä. Sirius-kartoituksessa sellaisesta kuitenkin puhuttiin: maanlaajuisen järjestelmän hyödyiksi laskettiin muun muassa tietojen parempi saatavuus ja säästöt eri tietojärjestelmien päällekkäisyyksien poistuessa. Vehviläinen on itsekin puhunut yhteisen järjestelmän puolesta. Olisiko ylipäänsä mahdollista korvata kaikki Suomessa käytettävät potilastietojärjestelmät, joita on eri arvioiden mukaan kahdesta kolmeen sataan, yhdellä potilastietojärjestelmällä?

”Kyllä ja ei”, Vehviläinen vastaa. Hänen mielestään pitäisi aluksi määritellä, mikä on potilas. Jos puhutaan esimerkiksi neurologiasta ja korkean resoluution magneettikuvista, tarvitaan paljon tilaa tiedostojen säilyttämiseen. Esimerkiksi työterveydenhuollossa järjestelmään kohdistuvat tarpeet taas voivat olla aivan erilaisia. Siksi on Vehviläisen mukaan perusteltua sanoa, että yksittäinen järjestelmä ei voi kattaa kaikkien terveydenhuollon alojen tarpeita.

Vehviläinen vetäisi potilastietojärjestelmien suhteen rajan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välille. Kun puhutaan esimerkiksi perusterveydenhuoltoon kertyvästä terveysdatasta, on Vehviläisen mielestä ”aivan hullua”, että tiedon käsittelyyn on käytössä useita eri järjestelmiä. Pahimmillaan ne on hankittu kuntaan kysymättä käyttäjiltä tai potilailta, mitä he itse toivoisivat järjestelmältä.

Suomalainen ASTE-konsortio on puhunut avoimeen lähdekoodiin perustuvan potilastietojärjestelmän puolesta. Tällaisessa järjestelmässä kenen tahansa olisi periaatteessa mahdollista kehittää palveluita ja osallistua kehitystyöhön.

Palataan aiempaan esimerkkiin kahvilan mobiilisovelluksen ja geenitietopankin yhteispelistä. ”Jos kaupallinen toimija tekee potilastietojärjestelmän, ei onnistu. Kahvilan keksimän tietoteknisen ratkaisun toteuttaminen veisi potilastietojärjestelmän kehittäjiltä liikaa aikaa ja resursseja. Win-win-tilannetta ei syntyisi.” Vehviläisen mukaan jälkikäteen kehitettävät toiminnot jouduttaisiin kaupallisessa potilastietojärjestelmässä teettämään muutospyyntöinä, jotka maksavat tilaajalle maltaita.

Vehviläisen mielestä kaikkein paras vaihtoehto maanlaajuiseksi potilastietojärjestelmäksi olisikin avoimeen lähdekoodiin tai avoimeen rajapintaan perustuva, joko Suomessa tai maailmalla kehitetty ratkaisu.

Ohjelmistoteknistä osaamista Suomesta ei Vehviläinen mukaan puutu, ja avoimeen lähdekoodiin perustuvaa ratkaisua on lisäksi pidetty kaupallista järjestelmää kustannustehokkaampana. Koko Suomen kattava potilastietojärjestelmä vaatisi kuitenkin ennen kaikkea poliittisen päätöksen syntyäkseen.

”Ongelma on, että poliittisilta päättäjiltä puuttuu ymmärrys, rohkeus tai molemmat”.

Vehviläisen mielestä valtion kannattaisi subventoida maanlaajuista potilastietojärjestelmää niin paljon kuin on ikinä tarpeen. Myös maailmalla jo käytössä olevia avoimen lähdekoodin ratkaisuja kannattaisi hyödyntää. Hänen mukaansa perusteiden tulisi kuitenkin olla ensin kunnossa. Suomessa tulisi esimerkiksi valita vain yksi menetelmä, jolla identiteetti varmennetaan. Tämän jälkeen keskustelu potilastietojen siirtelystä helpottuisi merkittävästi.

Vehviläinen puhuu paljon palveluiden rakentamisesta tällaisen ”digitaalisen identiteetin” päälle. Virossa näin on toimittu, ja tuloksena on syntynyt nopeasti omaksuttuja sähköisiä palveluja, kuten etä-äänestäminen ja e-reseptipalvelut koko Viroon. ”Kun rakennetaan digitaalisen identiteetin kautta toimivia palveluita, joista ihmiset kiinnostuvat, alkaa kehitystyö ruokkia itse itseään”, Vehviläinen sanoo.

Virossa on lisäksi määritelty digitaalisuuden strategia. Vehviläinen vertaa Suomea, Yhdysvaltoja ja Viroa: ”Muualla puhutaan siitä, miten uudet teknologiat hyödyttävät olemassa olevia palveluita, tai mitä uusia palveluita olemassa oleva teknologia mahdollistaa. Suomessa puhutaan vain digitalisaatiosta ja sote-uudistuksen maakuntapolitiikasta.

Suomessa kokeiltiin jo 90-luvulla sähköistä henkilökorttia, jonka kansalainen sai ostaa parilla sadalla markalla. Hinta oli opiskelijalle suuri, mutta Vehviläinen hankki itselleen kortin ensimmäisten joukossa. Myöhemmin kokeilu kaatui omaan mahdottomuuteensa: käyttäjiltä vaadittiin erillinen kortinlukulaite, eikä teknologia ylipäänsä ollut vielä tarpeeksi kypsä.

Nykyään matkapuhelimeen on tarjolla mobiilivarmenne, jolla henkilöllisyyden voi varmistaa. Esimerkiksi se olisi Vehviläisen mielestä erinomainen alusta, jolle rakentaa muita tunnistautumisen vaativia järjestelmiä. 

Mitä tulevaisuuden potilastietojärjestelmältä tulisi sitten odottaa?

Kun puhutaan tulevaisuuden potilastietojärjestelmistä, ei Vehviläisen mukaan pitäisi loputtomiin asti miettiä sitä, onko hanke kansallinen vai monikansallinen ja onko käytössä avoin lähdekoodi vai kaupallinen ratkaisu. ”Oma data, tekoäly ja laajalti tuettu, yhteinen rajapintaratkaisu ovat edellytyksiä sille, että lukko lähtee ylipäänsä purkautumaan. Muutos tulee joka tapauksessa ja väistämättä.”

Muutoksella Vehviläinen tarkoittaa teknologian tulemista osaksi terveydenhuoltoa. Vehviläisen mukaan iso osa terveydenhuollon tulevien vuosien muutoksesta tulee perustumaan koneiden tekemän diagnostiikan lisääntymiseen.

Teknologiajätti IBM:n kehittämä Watson-tekoäly käsittelee suuria tietomassoja, ja pystyy tuottamaan niiden perusteella näkemyksiä. Watsoniin on syötetty jo yli sadan miljoonan potilaan tiedot, ja se on toistuvasti peitonnut lääkärit diagnoosien teossa. IBM ilmoitti syyskuussa, että Suomeen perustetaan kaksi keskusta kehittämään tekoälyn hyödyntämistä sairaaloissa. Toinen keskuksista tulee Uudellemaalle ja toinen Keski-Suomeen.

Vehviläisen mukaan tämä kaikki tulee johtamaan siihen, että lääkäristä tulee ’life coach.’ ”Jo nyt on tutkimusnäyttöä siitä, että mitä empaattisempi lääkäri on, sitä parempia ovat hoitotulokset.” Vehviläinen on listattu puhujaksi tammikuussa pidettävillä Helsingin Lääkäripäivillä, aiheenaan lääkärin ja potilaan suhde 2030-luvulla.

Potilastietojärjestelmiin kytketty potilaan jatkuva mittaaminen ja tekoälyn käyttäminen tulee Vehviläisen mukaan muuttamaan myös ajattelua terveydenhuollon tehokkuudesta. Vehviläisen mielestä jokaisen lääkärin päätöksenteko pitäisi altistaa kritiikille. ”Lääkäri on hyvin keskeinen hahmo terveydenhuollossa. Sairaanhoitaja saa tehdä vain rajallisen määrän asioita ja joutuu usein loppukädessä konsultoimaan lääkäriä.”

Vehviläinen kertoo, kuinka diplomi-insinöörejäkin valmistui hänen aikanaan Tampereelta ”tosi hyviä ja tosi huonoja”. ”Kyllä lääkiksestä tulee ihan samalla tavalla epätasalaatuista tavaraa ulos”, Vehviläinen toteaa.

”Suomessa mennään edelleen vanhan kaavan mukaan – puhutaan sotesta ja potilastietojärjestelmistä, kun pitäisi puhua rakenteellisesta muutoksesta ja koko hoitosuhteen muuttumisesta.” Vehviläisen mukaan vanhan järjestelmän tehokkuuden mittaamisella ei ole enää suurta merkitystä. Tärkeämpää on potilaskokemus ja se raha, jonka yhteiskunta voi säästää välttämällä esimerkiksi sairauksista johtuvia ennenaikaisia eläkkeitä.

Kahvilan asiakkaan kolesterolitasoja syynäävä mobiilisovellus on henkilöstä riippuen utopiaa tai dystopiaa. On vielä lopuksi kysyttävä Vehviläisen kaltaiselta biohakkerilta, kuinka paljon ja minkälaista tietoa meistä mahtaa olla tulevaisuudessa liikkeellä.

”Privacy is lost”, Vehviläinen kertoo monien tietoturva-asiantuntijoiden sanovan, ja on itse samaa mieltä. ”Meistä kertyy koko ajan niin paljon tietoa, että ketä kiinnostaa? Mitä pelättävää ja salattavaa meillä olisi? Jos joku saa sukupuolitaudin, hänen puolisoaan varmasti kiinnostaa, mistä se on tullut. Silloin ollaan ainakin oikean kysymyksen äärellä.”

Apottia kehittämässä

Marko Raina, 45, on yksi Apotti-projektin asiantuntijalääkäreistä. Tampereen yliopistosta lääkäriksi ja sittemmin yleislääketieteen erikoislääkäriksi valmistunut Raina ehti työskennellä Vantaan perusterveydenhuollossa yli viidentoista vuoden ajan, kunnes siirtyi Apotti-projektiin ensin osa-aikaisesti vuoden 2016 keväällä, ja sittemmin täysipäiväisesti elokuussa. Raina toimii yhdyshenkilönä avovastaanoton toimintoihin liittyvien asioiden kehityksessä. Avovastaanotolla tarkoitetaan kaikkea osastohoidon ulkopuolista, kuten terveyskeskusvastaanottoa, neuvolaa ja sairaaloiden poliklinikoita.

Tietokoneiden parissa Raina on viihtynyt jo pienestä pitäen.

Potilastietojärjestelmien kehityksen pariin hän ajautui 2000-luvun alussa kritisoituaan tietojärjestelmien tilaa Vantaalla.

”Ehdotin kaikenlaisia parannuksia tietojärjestelmiin. Järjestelmän kehittäjät ottivat yhteyttä ja pyysivät mukaan kehittämään.”

Kehitystyötä Raina jatkoi erikoistumiskoulutuksensa jälkeen, ja toimi vuosien ajan potilastietojärjestelmien asiantuntijana ja Vantaan avopuolen lääkäreiden pääkäyttäjänä. Kun Apotti tuli Vantaalle ajankohtaiseksi, potilastietojärjestelmien parissa jo aiemmin työskennelleitä pyydettiin mukaan.

Apotin parissa työskentelee seitsemisenkymmentä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista HUS:sta ja Apottiin osallistuvista kunnista. Lisäksi mukana on yli sata sovelluskehittäjää, kääntäjää ja kouluttajaa. Kaiken kaikkiaan edustettuna on paitsi lääkäreitä, myös laajalti muita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmiä.

Suurin osa asiantuntijoista työskentelee osa-aikaisesti oman perustyönsä ohella. Tämä on Rainan mukaan toivottua, sillä projektilaisten halutaan olevan mahdollisimman tiiviisti kiinni sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa.

Rainan mielestä Apotin parissa työskentelevällä lääkärillä on oivalliset mahdollisuudet vaikuttaa tulevan potilastietojärjestelmän toimintaan. Avovastaanoton lisäksi hän pääsee kehittämään muun muassa e-reseptin toimivuutta järjestelmässä. Projekti etenee vauhdikkaasti, joten kiirettä pitää, etenkin osa-aikaisilla työntekijöillä. Heidän osansa on Rainan mukaan ajoittain varsin hektinen. ”Iso osa kokouksista on loppuviikosta, koska osa-aikaiset tulevat monesti töihin vasta silloin. Kokousten lisäksi heidän pitää ottaa ensi töikseen selvää alkuviikon tapahtumista. Monilla on lisäksi kiireinen perustyö hoidettavana.”

Tämänhetkisen suunnitelman mukaan Apotti otetaan Vantaalla käyttöön marraskuussa 2018.

Ensimmäisenä käyttöönotto tapahtuu Rainan saamien tietojen mukaan koko Vantaan perusterveydenhuollossa ja osassa sosiaalihuoltoa. Erikoissairaanhoidon osalta järjestelmän ottaa käyttöön Peijaksen sairaala. Vantaa on ensimmäinen HUS-alueen kunta, joka pääsee käyttämään Apottia. Rainan mukaan kaupunki oli aikanaan vapaaehtoinen, kun asiasta kysyttiin.

Potilastietojärjestelmien tulevaisuuden suhteen Raina esittää pienen pohdinnan jälkeen henkilökohtaisen arvion. ”Kun ensin on tehty kovin työ ulkomaisen ohjelmiston muuttamiseksi suomalaiseen terveydenhuoltoon sopivaksi, niin miksei järjestelmä voisi olla käyttökelpoinen vaihtoehto muuallekin.”

Kirjaudu sisään kommentoidaksesi.