Helsingin keskustan Helttilään vanhan kivitalon rapusta putkahtaessa tuntuu, kuin olisi saapunut uuden ja nuorekkaan start-up-yrityksen tiloihin, odottaen kohta vastaan kävelevän huppupäisiä nuoria koodareita kourassaan energiajuomia.
Pehmeä kokolattiamatto halaa jalkoja, kengät on riisuttu, kävelen työterveyslääkäri Tuomas Niemelän ja työterveyshoitaja Mirja Niinisen kanssa ympäri työtiloja. Joka puolella näen hymyileviä, pääasiassa nuoria aikuisia, eri tasoisissa vaatetuksissa. Ei kuitenkaan huppareita. Lopulta vastaan tulee pari it-puolen ihmistä, vihdoinkin. Työtilat ovat avoimia, kaikille yhteisiä. Tiloissa ja tunnelmassa on solu- tai perheasunnon yhteisen olohuoneen tuntua. Näitä tiloja löytyy nykyään ympäri Suomea, Oulusta asti. Heltin jäsenmäärä on tavoitteiden mukaisesti tuplaantunut joka vuosi.
Voimaa sanoista
Lempi, Tarmo, Pokka ja Hehku – Heltin arvot eivät kalskahda korvaan tyypillisinä, geneerisinä terveysalan yrityksen arvoina. Ne kuulostavat tuoreilta. Niistä huomaa miten Heltissä sanat ovat tärkeitä, se näkyy myös valituissa arvoissa. Tuomas vahvistaa ajatuksen – ”sanoina ne kuvaa mitä me halutaan olla”. Toisella puolella pöytää istuu Mirja, joka nyökyttelee hymyillen lämpimästi. Molemmat ovat oman alansa kokeneita konkareita, jotka ottivat uudenlaisen työn haasteet vastaan Heltissä, löytäen sieltä henkisen kodin. ”Me ollaan Heltti” molemmat toteavat. Osa työntekijöistä on sitä myös kirjaimellisesti, joku ehkä muistaa Kauppalehden uutisen vuodelta 2016 jolloin Heltissä tarjottiin kaikille työntekijöille mahdollisuutta lähteä omistajaksi mukaan. Silloisesta 20 työntekijästä 12 tarttui mahdollisuuteen. Tarjous tuntui luonnolliselta, sillä Heltin kolmivaiheinen hakuprosessi valikoi hyvien työntekijöiden lisäksi hyviä tyyppejä. Pienen yrityksen on oltava tarkka, kenet otetaan mukaan ”perheeseen”. Heltillä on muutakin omaa slangia, siellä ei esimerkiksi puhuta potilaista tai asiakkaista vaan jäsenistä. Puhumalla jäsenistä halutaan viestiä jäsenyrityksien työntekijöille ”olet osa meitä”. Jäsenistö onkin tärkeässä roolissa mukana kehittämässä Heltin palveluita itselleen.
Työpäivä Heltissä
Heltti lähestyy työterveyttä eri tavalla kuin alan perinteiset toimijat, korostaen ennaltaehkäisyä ja työhyvinvointia. Joiltain osin palvelu muistuttaa hyvinvointivalmennusta enemmän kuin perinteistä työterveyshuoltoa. Dataa yksilöllisiä hyvinvointi- ja ennaltaehkäisypalveluita varten jäsenistöstä kerätään erityisten terveyskyselyiden kautta, mutta myös älylaitteilta saatavaa dataa voidaan hyödyntää tarvittaessa jäsenen niin toivoessa. Heltin erityisosaamista on älytyöntekijän hyvinvointi, johon tähdätään monialaisen kokonaisuuden avulla kiinnittämällä huomiota uneen, työuupumukseen ja työergonomiaan. Säännöllisin väliajoin kohdennetaan kampanjoita jäsenyrityksien eri osastoille heidän tarpeidensa mukaisesti. Työterveyslääkärin, työterveyshoitajan, fysioterapeutin ja muiden perinteisten ammattilaisten lisäksi tiimiin kuuluu oleellisena osana myös psykologi. Kaikkia näitä palveluita tarjotaan aktiivisesti. Työterveyshoitaja tai lääkäri ei välttämättä ole ensimmäinen terveydenhuoltoalan ammattilainen jonka jäsen tapaa.
Heltissä jäsenet lähestyvät työterveyttä viestipalvelun avulla, johon ensimmäisenä vastaa työterveyshoitaja. Tämä tarkoittaa myös lääkärin kannalta normaalista poikkeavaa työpäivää. Tuomas ei vietä koko päiväänsä istuen vastaanottohuoneessa tavaten potilaita ja kirjoittaen lausuntoja, vaan vastaa työterveyshoitajan seulomiin viesteihin jäseniltä osan päivästä. Tätä työtä ja lausuntoja voi halutessaan tehdä myös kotisohvalta käsin. Varsinainen vastaanottotyö vie noin puolet työpäivästä. Etätyön pohjana on vankka kokemus, se on näkyvin ero edellisiin työpaikkoihin. Jokaisen päätöksen kohdalla on mietittävä voiko esille tuodun asian hoitaa etänä, onko kaikki tarvittava tieto tehdä päätös? Potilasturvallisuuteen suhtaudutaan vakavasti, tarvittaessa kutsutaan jäsen käymään vastaanotolla.
Heltin haasteet
Kysyttäessä haasteista molemmat haastateltavat tuovat hymyssä suin esille Heltissä työskentelyn vahvan imun. Kun työstään nauttii, jää herkästi pidempään ja tekee enemmän. Heltissä tiimien itseohjautuvuus ja itse itsensä johtaminen on talon tapa. Tämä lisää vastuuta, mutta luotto työntekijöihin on vahvaa. Tiimien itseohjautuvuutta ja lean-periaatteisiin perustuva kehittäminen on jo vuosia ollut kuuma sana terveydenhuollon parissakin. Julkisella puolella esimerkiksi Vuosaaressa on lean-kehittäminen ja tiimien itseohjautuvuus osa jokapäiväistä toimintaa, joten ilmiö ei siis ole mitenkään pienien innovatiivisten toimijoiden yksinoikeus.
Jäsenten osalta diginatiiveilla ei yleensä ole ongelmia palveluiden löytämisessä tai käytössä, koko elämänsä sähköisesti kommunikoinut kokee hyvinkin luontevaksi kommunikoida samaan tapaan työterveyden kanssa kuin kaikkien muiden palveluiden kanssa – sähköisesti, missä vain, silloin kun se sopii. Joskus joudutaan jäseniä jopa suostuttelemaan vastaanotolle, kun on todettu, ettei esille tuotua asiaa voida hoitaa muulla tavalla. Joskus jäsen on lähtökohtaisesti pessimistinen Heltin uudenlaisen palvelumallin suhteen ja tällaisen jäärän onnistunut pehmittely palveluiden aktiivikäyttäjäksi on palkitseva kokemus molemmin puolin.
Heltti ei ole enää ihan pieni, ja sitä miettiikin milloin yrityksen kasvukivut alkavat. It-puolta vahvistetaan, sujuvoitetaan ja ennaltaehkäisy tulee vieläkin tärkeämmäksi painopisteeksi. Jäsenistö on aktiivisesti mukana kehittämässä palveluita ja koska kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus olla osakkaita, on jokainen työntekijä potentiaalinen innovaattori ja resurssi, muutenkin kuin vain työtunneissa. Yrityksen taustalla on mielenkiintoisia nimiä, sijoittajista löytyy muun muassa Risto Siilasmaa.
Takaisin arkeen
Helttilä-vierailun jälkeisenä aamuna lähdin taas räntäsateessa keskussairaalan päivystykseen töihin. Katselin tulosyitä ja hoitajien kirjauksia, huomasin mielessäni miettiväni mitkä kaikki olisi voinut hoitaa täysin etänä. Työkaverini kanssa keskusteltiin edellisten iltojen haastavista tapahtumista ja totesimme että mielellämme ottaisimme vastaan psykologinkin vinkkejä työhyvinvointiin. Helttilässä vierailu toi uusia näkökulmia omiin työyhteisöihin ja niiden työhyvinvointiin. Heltti on tehnyt tärkeää työtä näyttämällä, miten työterveyttä voi uudistaa painottamalla ennaltaehkäisyä ja hyvinvoinnin edistämistä, laajemmin kuin perinteiset työterveysalan toimijat. Tärkeimmäksi oppitunniksi minulle kuitenkin nousee se, miten teknologian hyödyntäminen mahdollistaa lähellä olemisen, hoitaen asiat kuitenkin etänä. Oleellista ei ole se, että potilas tapaa fyysisesti terveydenhuollon ammattihenkilön, vaan että potilaan terveydellinen ongelma ratkaistaan. Etäpalveluilla voidaan olla ihmistä lähellä, vaikka mökkireissullakin.
Ehkä meidän kaikkien työhyvinvointi voisi hyötyä pienestä Heltismistä.
Juttu julkaistaan Nuori Lääkäri lehdessä 1/18
