Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > Päivystyksen kiire tappaa potilaita
Etusivu > Päivystyksen kiire tappaa potilaita

Päivystyksen kiire tappaa potilaita

Olen päivystänyt vuosia eräässä suurehkossa, niukasti resursoidussa sisätautipäivystyksessä. On ollut kiire – sehän kuuluu päivystyksen luonteeseen. 

Törmäsin hiljattain mielenkiintoiseen tutkimukseen (1). Tutkijat olivat analysoineet yhteensä 14,6 miljoonan päivystyskäynnin aineiston kerättynä useasta suuren volyymin päivystyspisteestä Ontariossa Kanadassa. Mukaan oli hyväksytty kaikki potilaat, joita ei ollut otettu sairaalaan sisään vaan jotka olivat, joko lääkärin tai potilaan itsensä toimesta, kotiutettu. Loppumuuttujina olivat kuolleisuus tai sisäänotto sairaalaan seitsemän päivän kuluessa ensikäynnistä. Näitä verrattiin keskimääräiseen odotusaikaan päivystyksessä – ei aikaan, jonka tutkittu potilas joutui itse odottamaan, vaan keskimääräiseen odotusaikaan hänen saapuessaan päivystykseen. Eli kuinka kiire päivystyksessä tulohetkellä oli. 

Verrattuna tunnin odotusaikana saapuneisiin, neljän tunnin jonon aikaan saapuneiden potilaiden kuolleisuus oli noin 50% suurempi. Sama trendi oli nähtävissä myös muissa aikapisteissä heti tunnin odotuksesta ylöspäin niin akuuteissa (kanadalainen triageluokka 1-3) kuin vähemmän akuuteissa potilaissa. Odotusaika lisäsi myös tulevan sairaalaan joutumisen riskiä. Vaikka kanadalaiset päivystykset varmasti eroavat jonkin verran suomalaisesta järjestelmästä, ilmiö lienee yleistettävissä. Odotusajoilla on havaittu yhteys muissa tutkimuksissa myös sairaalaan sisään otettujen potilaiden kuolleisuuteen (2). 

Tutkimus ei kohorttitutkimuksena ottanut kantaa, mitkä tekijät odotusajassa saivat aikaan lisääntyneen kuolleisuuden. Oliko se päivystäjän väsähtäminen? Hoitokäytäntöjen muokkaaminen eli ”hallittu hoidon tason lasku”? Hätiköinti?  

Päivystysasetus johtaa päivystyspisteiden yhä suurempaan keskittämiseen – mitä suuresti kannatan. Usein resurssit eivät kuitenkaan siirry potilaiden mukana ja yhä suurempaa potilasvirtaa on vastaanottamassa yhä harvempi lääkäri. Tämä kaikkihan on lopulta politiikkaa. Miten jaamme rajalliset resurssimme. Ja jotten vääristelisi tilastoja kuin lääkeyhtiö mainoksissaan, absoluuttinen kuoleman riskin lisääntyminen alle tunnin ja neljän tunnin odotusaikojen välillä oli 0,025%, eli 2,5 kuollutta 10000 potilasta kohden. Päivystysaika on kallista, ja saattaa hyvin olla, että enemmän qualeja on saatavissa jostain muualta.  

NLY:n koulutuspaikkakyselyn vastaajista puolet ilmoitti kokeneensa päivystyksen joskus niin kuormittavaksi, että potilasturvallisuus vaarantui (3). Kiireen takia kuolleet kannattaakin pitää mielessä seuraavia päivystystoiveita ilmoittaessaan ja miettiä tarkkaan, minkälaisissa suolakaivoksissa suostuu työskentelemään. Sillä oli syy mikä tahansa, vastuun kuolemista kantaa lääkäri. 

 

  1. Guttmann A & al.. Association between waiting times and short term mortality and hospital admission after departure from emergency department: population based cohort study from Ontario, Canada. BMJ. 2011 

  1. Richardson DB. Increase in patient mortality at 10 days associated with emergency department overcrowding. Med J Aust 2006 

  1. Viiden tähden koulutuspaikka, Nuorten Lääkärien Yhdistys, 2018