Oulussa innostutaan teknologiasta

Julkaistu Nuori Lääkäri -lehdessä: 05/2016
Kirjoittaja: Kati Valjus

Oulussa innostutaan teknologiasta

Lapsen neuvola-ajan varaaminen ja viestiminen neuvolan kanssa. Laboratoriotulokset ja niistä viestiminen. Oman terveyden mittaaminen ja ajanvaraus fysioterapeutille. Siinä muutamia palveluja, joita oululaiset hoitavat sähköisesti Oulun Omahoito-palvelun kautta. Palvelun kehittäminen aloitettiin kymmenisen vuotta sitten ja pilotti avattiin vuonna 2008. Siitä lähtien käyttäjämäärät ovat tasaisesti kasvaneet. Erityisen aktiivisia käyttäjiä ovat yli 65-vuotiaat naiset.

”Teknologiakaupungissa on oltu kiinnostuneita teknologiasta terveydenhuollon apuna. Vuonna 2008 avattiin Kaakkurin teknologiaterveyskeskus, joka toimi luontevasti aitona alustana erilaisille teknologisille kokeiluille”, kertoo terveydenhuollon erikoislääkäri Eila Erkkilä.

Pitkän uran terveyskeskuslääkärinä tehnyt Erkkilä ei ole viime vuosina ehtinyt tehdä vastaanottotyötä, sen verran kokonaisvaltaisesti teknologisten ratkaisujen suunnittelu on vienyt naisen.

”Imin kiinnostukseni teknologiaan jo äidinmaidossa. Muistan, kuinka Kelalla työskennellyt äitini iloitsi 1970-luvulla tietokoneista, jotka helpottivat henkilökunnan arkea: enää ei tarvinnut kirjoituskoneella erikseen paukuttaa jokaista päätöstä. Riitti, kun vaihtoi koneelle nimen ja sosiaaliturvatunnuksen”, Erkkilä muistelee.

Vielä oman työuransa alussakin Erkkilä silti eräänäkin pahana siitepölykeväänä kirjoitti miltei jokaiselle potilaalle käsin neljän lääkkeen reseptin.

”Silloin jo mietin, että on kai tähän oltava jokin järkevämpikin ratkaisu.”

Parasta aikaa työn alla olevilla teknologia-avusteisilla palveluilla haetaan muutakin kuin armoa lääkärin jännetupille.

”Kehitämme täyttä häkää kansallisessa yhteistyössä omahoidon seuraavaa versiota, joka tulee olemaan monin tavoin monipuolisempi ja toimivampi. Tällä hetkellä se kulkee työnimellä ODA, joka tulee sanoista omahoito ja digitaaliset arvopalvelut. Lääkärin ja hoitajien ajan säästöä haetaan sillä, että asiakas voisi esimerkiksi itse syöttää järjestelmään tietoja, jotka nopeuttavat käyntiä vastaanotolla.”

Ketteriä ratkaisuja Snapchatista lähtien

Digitaalinen viestinkulku Oulun Omahoidon kautta on osoittautunut toimivaksi.

”Ennen lääkäri soitti asiakkaalle laboratoriotuloksista, nyt hän voi jättää viestin Oulun Omahoidon kautta. Tämä paitsi säästää lääkärin aikaa, on eduksi myös asiakkaalle: lääkärin viesti on ja pysyy tallessa juuri siinä muodossa kuin lääkäri on sen kirjoittanut. Hankalaan hetkeen osunut puhelinsoitto ei välttämättä täytä tarkoitustaan, jos asiakkaalle jää epäselvä kuva siitä, mitä pitikään tehdä.”

Teknologiaterveyskeskuksen vastaavana lääkärinäkin työskennellyt Erkkilä uskoo teknologian pelastavan terveydenhuollon.

”Yrityksillä ja meillä on sama päämäärä: tuottaa parempia terveyspalveluja. Kehitystä tapahtuu koko ajan ja monia ennen mahdottomia asioita on jo ratkaistu teknologian avulla. Yksi hyvä esimerkki on vaikkapa mittaussalkku, jota testattiin pienellä rytmihäiriöpotilaiden ryhmällä. Potilaat saattoivat mitata EKG:n saman tien kun rytmihäiriöoire alkoi. Potilaat saivat mitattua päteviä sydänkäyriä, joista lääkärit pystyivät myöhemmin diagnosoimaan asioita. Toinen hyvä esimerkki potilaan kotiin saatavista palveluista on Otometri, jolla vanhemmat voivat tarkistaa lapsensa korvat” Erkkilä kertoo.

Ketteriä ratkaisuja haetaan myös sosiaalisen median kanavista. 

”Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijat innovoivat Snapchat-yhteyden koulun terveydenhoitajalle. Sellainen on nyt kokeilussa ja sitä testataan. Ainakin terveydenhoitaja on systeemistä jo aivan innoissaan”, Erkkilä tietää.

Opiskelijat ja yritykset yhteisessä ideariihessä

Teknologiakaupungissa teknologia on otettu huomioon myös uusien lääkäreiden koulutuksessa. Oulun yliopistollisessa sairaalassa avattiin viime vuoden lokakuussa OYS TestLab, jonka 300-neliöisiiin tiloihin voidaan rakentaa erilaisia yksiköitä, kuten leikkaussali, poliklinikka ja vuodeosasto. TestLabissa on myös 3D-virtuaalitila sekä valmius testata 5G-verkkoa.

”Viime vuoden pilotissa viidennen vuoden lääkäriopiskelijat törmäytettiin TestLabissa yhden päivän ajaksi terveysteknologiayritysten kanssa. Tuloksena saatiin todella kiinnostavia keskusteluja ja mahdollisesti myös yhteistyömuotoja”, kertoo Lääkäriliiton piiriylilääkäri Annu Tertsunen.

Osalla yrityksistä oli pitkälle vietyjä ja jopa valmiita tuotteita, osalla tuotteet olivat vasta suunnitteluvaiheessa. Yritykset saivat opiskelijoilta korvaamatonta tietoa tuotekehitykseen ja opiskelijat puolestaan saivat kurkistuksen terveysteknologian nykytilaan.

Teknologianäkökulma on pilotin jälkeen otettu käyttöön Oulun lääketieteellisessä tiedekunnassa.

”Uudessa opetussuunnitelmassa aiheesta voisi olla jopa valinnaisia, syventäviä opintokokonaisuuksia. Opiskelijat olivat tästä todella innoissaan, ja oikeastaan tärkein oivallus monelle oli se, ettei tuleva työ lääkärinä ehkä olekaan pelkästään sitä mitä se on tähän saakka ollut, vaan se voi uuden teknologian myötä muuntua jopa aivan uudenlaiseksi. Työn kehittäminen on tässä avainsana”, Tertsunen maalailee.

Tertsunen itse tietää hyvin, miten teknologia voi tuoda mielenrauhan: hänen 11-vuotias diabeetikkopoikansa on käyttänyt 6-vuotiaasta saakka insuliinipumppua, joka hälyttää liian alhaisesta verensokerista ja myös annostelee insuliinin automaattisesti.

”Se on yksi iso huoli pois äidin sydämeltä”, Tertsunen huokaa.

Kiva ei riitä terveysinnovaatioksi

Innostuksesta huolimatta Tertsunen ei ole valmis sukeltamaan silmät kiinni teknologia-hypeen.

”Täytyy olla tarkkana siinä, että kehitetään tarpeellisia asioita jotka sopivat toimintaprosesseihin. Terveysteknologia on nyt nosteessa ja monet uudet innovaatiot ovat kivoja, mutta terveydenhuollon kannalta olemme kiinnostuneita niistä laitteista ja sovelluksista, jotka tulevat tukemaan lääkärin työtä tai joista on selkeää kustannus- tai terveyshyötyä. Jos teknologian avulla kehitetään uusia tarpeita pelkästään kaupallisista lähtökohdista tai jos laitteet ovat liian monimutkaisia käyttää, tapahtuu pian päinvastoin. Mikään ei ole niin turhaa kuin turha työ”, Tertsunen muistuttaa.

Juuri tämän vuoksi tarvitaan keskustelua käyttäjien ja suunnittelijoiden eli lääkäreiden ja yritysten välillä.

Tertsunen ei ole lainkaan huolissaan siitä, että koneet tulisivat korvaamaan lääkärin perustyön.

”Tiettyjä asioita voidaan teknologialla helpottaa. Lääkärin asiantuntemusta tarvitaan silti edelleen, eikä ihmisten kohtaamisen tärkeys tule katoamaan minnekään. Lääketieteessä on aina myös humanistinen puoli. Työhön olennaisesti kuuluvaa eettistä pohdintaa ei myöskään tee yksikään kone.”

Tertsunen itse työskentelee sivutoimisena terveyskeskuslääkärinä säilyttääkseen kosketuksen potilastyöhön.

Uusia teknologisia ratkaisuja voidaan Tertsusen mukaan tarkastella kolmesta näkökulmasta.

”On asioita, jotka helpottavat lääkärin työtä, kuten potilasjärjestelmät. Sitten on asioita jotka helpottavat potilaan ja lääkärin yhteydenpitoa, kuten vaikkapa chatti tai omien mittaustulosten kirjaaminen omahoitoon. Melkeinpä tärkein on kuitenkin se kolmas: ne teknologiset ratkaisut, jotka auttavat kansalaista itseään pitämään terveydestään hyvää huolta. Näihin kiteytyy iso haaste. Digitalisaatio itsessään kun ei paranna ketään, vaan muutos täytyy lähteä itsestä. Teknologia on vain apuväline siihen.”

Sekä Tertsusella että Erkkilällä on silti selkeä viesti kaikille lääkäreille koskien teknologiaa.

”Menkää mukaan!”

OuluHealth Labs 

  • Kansainvälisesti ainutlaatuinen terveysalan tuotteiden ja toimintamallien testaus- ja kehittämisympäristö joka koostuu kolmesta osasta: Oulu CityLab, Oamk SimLab ja OYS TestLab.
  • OuluHealth Labsin asiakkaita ovat hyvinvointialan yritykset ja palveluiden tuottajat.
  • Oulu CityLab on Kaakkurin teknologiaterveyskeskuksesta kaupungin hyvinvointipalveluihin levinnyt toimintamalli jossa kehitetään kaupungin omia teknologia-avusteisia toimintaprosesseja ja tarjotaan yrityksille toimintaympäristö tuotteiden testaamiseen ja kehittämiseen aidossa ympäristössä.
  • OYS TestLab on kehittämis- ja testausympäristö, jossa yritykset voivat testata ja kehittää tuotteitaan ja ideoitaan aidossa sairaalaympäristössä käyttäjien kanssa. Myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri käyttää laboratoriota omien prosessiensa kehittämiseen sekä Tulevaisuuden sairaala -ohjelman rakennushankkeiden mallintamiseen ja simulointiin.

 

Kirjaudu sisään kommentoidaksesi.