Lääkärien osa-aikatyön määrä kasvaa, mutta hitaasti. Terveyskeskuksissa osa-aikatyö on jo arkea, mutta sairaaloissa sitä tekee yhä harva. Viime vuosina suomalaislääkärit ovat olleet osa-aikatyön suhteen palkansaajien keskitasoa.
Lääkäriliiton työmarkkinaselvityksissä tyypillisin osa-aikaista työtä tekevä on 35-44 -vuotias privaattilääkäri. Suomessa lääkärien osa-aikatyö on hitaasti yleistynyt viime vuosikymmenen aikana. Kasvua osa-aikaisten työsuhteiden määrässä on tapahtunut lähinnä lääkäriasemilla ja muualla yksityisessä terveydenhuollossa työskentelevillä lääkäreillä.
Terveyskeskuksissa osa-aikatyötä on jo usean vuoden ajan ilmoittanut tekevänsä noin viidennes lääkäreistä. Sairaaloissa osa-aikatyötä tekee tällä hetkellä vain noin yksi kahdeksasta lääkäristä.
Lääkärinaiset tekevät Lääkäriliiton tilastojen mukaan enemmän osa-aikatyötä kuin lääkärimiehet. Ero on samansuuntainen kaikissa ikäluokissa, eikä muutosta ole viime vuosien aikana juurikaan tapahtunut.
Sairaaloissa osa-aikaisesti työskentelevien lääkärien pieni määrä kertoo ehkä siitä, että erikoistumiskoulutusta on totuttu suorittamaan täysipäiväisenä. Suomessa erikoistumiskoulutuksen saisi lain mukaan kuitenkin suorittaa myös osa-aikaisesti.
European Junior Doctors Associationin tuore selvitys lokakuulta 2018 kertoo, että suurimmassa osassa Eurooppaa erikoistuva lääkäri saa niin ikään tehdä palvelunsa osa-aikaisesti. Esimerkiksi Ranskassa, Irlannissa, Virossa, Turkissa ja Italiassa se on kuitenkin edelleen kielletty.
Miten työnantajat suhtautuvat osa-aikatyöhön?
Nopea haastattelukierros kertoo, että terveyskeskuksissa suhtaudutaan osa-aikaiseen työntekoon melko suopeasti.
Vantaan kaupungin Myyrmäen terveysasemalla 30-40 prosenttia lääkäreistä tekee jonkinasteista osa-aikaista työtä, kertoo ylilääkäri Laura Laisola. Syitä osa-aikatyöhön on Laisolan mukaan useita.
“Osa-aikatöitä tehdään pääasiassa perhesyistä, mutta myös tutkimuksen tekijöitä on useita. Osa-aikaeläke voi mahdollistaa työelämässä pysymisen, ja joku on halunnut muuten vain keventää työtä tekemällä osan viikosta terveysasemalla ja osan viikosta koulussa ja neuvolassa.”
Myyrmäen vieressä sijaitsevalla Vantaan Martinlaakson terveysasemalla kahdeksastatoista lääkäristä vain kaksi tekee osa-aikatyötä, kertoo puolestaan ylilääkäri Toni Vuori.
Vantaalla on sekä Vuoren että Laisolan mukaan helppoa toimia osa-aikaisena lääkärinä.
“Hyvää osa-aikaisessa työssä on parempi jaksaminen. Perhe-elämän ja lastenhoidon sovittaminen yhteen työelämän kanssa voi onnistua paremmin. Huonoa siinä on ainoastaan se, että jos osa-aikaisia on useita, voi esimiehen olla vaikea löytää puuttuvalle resurssille tekijää”, Toni Vuori kommentoi.
Vantaalla valtaosa lääkäreistä tekee työtä listamallissa. Se on väestövastuun kaltainen työmalli, jossa toimitaan omalääkärinä. Nelipäiväistä viikkoa pidetään käytännöllisenä toteuttaa, mutta kolmipäiväinen viikko hankaloittaa listapotilaiden pääsyä omalääkärin vastaanotolle, Laura Laisola kertoo.
Naapurikaupunki Keravan perusterveydenhuollon lääkäreistä joka viides tekee osa-aikatyötä. Keravalla käytössä oleva väestövastuumalli hankaloittaa sekin osa-aikaisen työn tekoa.
“Väestövastuumallissa osa-aikaisuus vaatii aina sovittelua, koska väestön hoitaminen muuttuu varsin kuormittavaksi, jos ei ole joka päivä paikalla”, kommentoi Keravan terveyskeskuksen johtava ylilääkäri Petja Orre.
Kerava ei suosittele yek-vaiheen lääkäreille etenkään alle 80 prosentin osa-aikaisuutta. Liian harvojen työpäivien pelätään hankaloittavan työyhteisöön sopeutumista ja oman työn hallintaa.
Esimerkiksi tutkimustyötä tekeville osa-aikaisuus pyritään kuitenkin tarvittaessa mahdollistamaan. Myös osa kokeneemmista terveyskeskuslääkäreistä on halunnut keventää työtään.
Orre muistuttaa, että pienten lasten vanhemmille osa-aikatyön tarjoaminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus, sillä vanhemmilla on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen.
Keravalla osa-aikaista työtä pääsee Orren mukaan tekemään helposti, jos tarve on.
“Haluamme tukea ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa omaan työmääräänsä. Työ ei ole kuitenkaan maailman tärkein asia”, Orre kommentoi.
Avovastaanoton ylilääkäri Outi Palmén Rovaniemeltä kertoo, että osa-aikaisuus vaatii omat järjestelynsä, mutta hyvällä suunnittelulla se on mahdollista.
Rovaniemen terveyskeskuksessa osa-aikaisia lääkäreitä on tällä hetkellä noin 25 prosenttia.
“Yleensä osa-aikaisuus on työntekijän halutessa järjestettävissä. Poikkeuksena on ainoastaan osastotyö, jossa tarvitaan täydellä työajalla työskenteleviä lääkäreitä.”
Vaasan kaupungin koulutusylilääkäri Tanja Eriksson iloitsee siitä, että Vaasan terveyskeskuksen lääkärinvirat on saatu täytettyä. Se helpottaa myös osa-aikatyöhön liittyviä järjestelyjä.
”Osa-aikatyö on tärkeä keino työhyvinvoinnin parantamiseen”, Eriksson sanoo.
Vastaanottopalveluiden ylilääkäri Leena Kettunen laskee, että Vaasan avoterveydenhuollon lääkäreistä 28 prosenttia työskentelee tällä hetkellä osa-aikaisesti.
Kettusen ja Erikssonin mukaan Vaasassa on mietitty jopa muutoksia virkapohjaan osa-aikatyön helpottamiseksi. Suurempi määrä tekijöitä antaisi yhä useammalle mahdollisuuden keventää työviikkoa.
”Osa-aikatyön tarve lisääntyy, ja sen vuoksi tarvitsisimme lisää keinoja pilkkoa ja jaotella tehtäväkokonaisuuksia, jotta osa-aikatyötä tehdessä työnkuva olisi edelleen monipuolinen ja kattava sekä työmäärä työaikaa vastaava.”
