Nuori Lääkäri -lehti kävi vuoden 2017 Slushissa tutustumassa kiinnostaviin uutuuksiin terveydenhuollon startup-maailmassa. Lue tästä 5+1 Slush-tärppiä, jotka kannattaa painaa mieleen tulevan varalle.
1) Muodikkaat mittalaitteet
Päälle puettavat tai kehoon kiinnitettävät mittauslaitteet (wearables) eivät ole enää varsinainen uutuus, mutta seuraavaksi niistä halutaan muotia. Kuluttajan vaakakupissa ovatkin viimeistään Applen iWatchin julkaisun jälkeen painaneet paitsi laitteen tekniset ominaisuudet ja tulosten keräämisen helppous, myös herkullinen suunnittelu.
Nokia Health tuo suomalaisille matkapuhelimista tutun brändin terveyslaitteiden maailmaan. Slushissa yritys esitteli uusimpia malleja tuotesarjastaan, johon lukeutuu niin langaton verenpainemittari, älykello kuin käyttäjää tsemppaava älyvaakakin. Tuotteiden kylkiäisenä tulevaa mittaustuloksia keräävää mobiilisovellusta mainostetaan erityisen käyttökelpoisena, mutta Nokia Healthin tuotesarjassa huomio kiinnittyy ennen kaikkea kylmäverisen minimalistiseen ulkonäköön. Biohakkerointi ei vielä koskaan ole ollut näin tyylikästä.
Designiin on panostettu myös oululaislähtöisen OuraRingin hyvinvointisormuksissa. Kyseessä on tyylikäs sarja sormuksia, joiden mittarit seuraavat sydämen sykettä, aktiivisuutta ja unen laatua ympäri vuorokauden. Sormuksella tavoitellaan aktiivisuusrannekkeisiin tai –kelloihin verrattuna pidempiaikaisia ja kattavampia mittaustuloksia.
Lue lisää Nokia Healthista.
Lue lisää OuraRingistä
***
2) Kipsihoidon iloa
Slushissa esiintyi peräti kaksi kipsihoidon mullistamiseen pyrkivää startupia: OP-ryhmän ja Suunnon yhdessä kehittämä Älykipsi ja latvialainen Castprint, joka kehittää 3D-tulostettavaa kipsiä.
Älykipsi on sovellus, joka kerää tietoa perinteiseen tapaan tehtyyn kipsiin, lastaan tai kantositeeseen kiinnitetystä seurantalaitteesta. Suunnon kehittämät Movesense-sensorit kykenevät tunnistamaan liikettä ja keräävät tietoa esimerkiksi murtumaa parantelevan potilaan aktiivisuudesta ja kuntouttavien harjoitusten suorittamisesta. Sovellus voi varoittaa kuntoutujaa esimerkiksi liian rajusta kipsatun jalan kuormituksesta. Kerätyt tiedot on tarkoitus käydä läpi murtuman kontrollikäynneillä ja fysioterapeutin tapaamisissa.
Castprint on julkistanut muun muassa havainnekuvia 3D-tulostetuista radiuskipseistä. Yritys kertoo 3D-tulostettujen kipsien olevan höyhenenkevyitä ja vedenkestäviä, mikä kuulostaisi murtumapotilaan kannalta mukavalta uutuudelta.
Kipsimarkkinat eivät Suomessa käy suoranaisesti kuumina, sillä edes kotimaisia WoodCast-puukipsejä ei juuri vielä näy käytännössä, vaikka lanseerauksesta on jo tovi. Siksi Castprintinkin tuote vivahtaa vielä toistaiseksi hieman utopistiselta. Älykipsi-sovelluksen kokeilu puolestaan aloitetaan Pohjola Sairaalassa vuonna 2018. Siinä etuna on mahdollisuus käyttää perinteisiä kipsimateriaaleja.
Lue lisää Älykipsistä.
Lue lisää Castprintista.
***
3) Potilaan ohjauksen parantaminen
Nousevana Slush-trendinä näkyi myös potilaan ohjauksen parantaminen, jonka luulisi kiinnostavan ainakin sote-uudistuksen toteutumisen jälkeen.
Suomalaisen BuddyCaren kehittämä sovellus tarjoaa potilaalle tukea ennen ja jälkeen leikkauksen. Sovellusta käyttäessään potilas saa ennen operaatiota muistutuksia muun muassa paastoamisesta ja lääkitysten tauottamisesta. Leikkauspäivänä potilas ohjataan oikeaan paikkaan oikeana kellonaikana, ja leikkauksen jälkeen tuetaan kuntoutumista.
Niin ikään käyttäjäänsä voimauttaa suomalaisen Applicadon kehittämä Lafyette-sovellus, jossa neuvolasta saatava tieto on pakattu yksinkertaiseen mobiilisovellukseen, jossa se on aina saatavilla. Odottaville vanhemmille suunnattu sovellus antaa tietoa ja neuvoja paitsi raskauden aikana, myös lapsen synnyttyä, aina kolmevuotiaaseen asti. Sovelluksen kehittänyt Applicado kertoo kotisivuillaan aikovansa valloittaa suomalaisella neuvolatiedolla koko maailman.
Lue lisää BuddyCaresta.
Lue lisää Lafyettesta.
***
4) #soteSlush
Yksittäisten startupien ideat eivät hyödytä ketään, jos niitä ei saada käyttöön. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) järjesti Slushin ohessa ensimmäistä kertaa #soteSlush-tapahtuman, jossa startupit ja terveys- ja hyvinvointialan asiantuntijat tuotiin yhteen. Tarkoituksena oli pohtia sitä, miten julkinen sektori voisi paremmin hyötyä startup-maailmassa piilevästä osaamisesta.
Julkista sektoria on perinteisesti pidetty hidasliikkeisenä, mutta verkkainen muutosvauhti alkaa olla enää myytti. Terveydenhuollon uutuuksia on otettu monilla paikkakunnilla käyttöön nopeallakin tahdilla. Silti suuri osa Suomesta pitäytyy edelleen vanhoissa toimintamalleissa. STM toivoisi kuntien hyödyntävän rohkeammin startupien kehittämiä ideoita.
Esimerkkinä startupin ja julkisen sektorin yhteistyöstä esitettiin tilaisuudessa Vantaan kaupungin ja Klinikin kehittämä sähköinen asiointi- ja omahoitopalvelu, joka tarjoaa kuntalaisille ympärivuorokautisen asioinnin ja rakenteisen oirekuvauslomakkeen omahoito-ohjeineen.
Klinikin Petteri Hirvosen mielestä startupien ei kannata pelästyä julkisen organisaation kokoa tai olettaa, että päätökset tapahtuvat aina hitaasti.
”Jos olet kehittänyt ratkaisun ongelmaan, joka julkiselta organisaatiolta löytyy, voit olla luottavaisin mielin.”
Vantaan kaupungin ict-palvelukoordinaattori Rauni Kudia näpäytti hitaita hankintaprosesseja.
”Julkisena organisaationa on oltava hyvin rohkea. Jos koko ajan vain suunnitellaan ja halutaan kaiken olevan valmista ennen hankintaa, kestää prosessi vuosia ja lopulta mistään ei tule mitään.”
Sen sijasta Kudia toivoisi kuntasektorin hankintoihin enemmän startup-maailmasta tuttua kokeile ja opi -mallia.
”Silloin käyttöönotosta tulisi nopeampaa.”
***
5) Kanta PHR eli Omatietovaranto
Kansallinen Terveysarkisto eli Kanta esitteli #soteSlush-tapahtumassa kehityksen alla olevaa uutta hyvinvointitiedon arkistoa nimeltä Omatietovaranto. Projekti on käynnistetty jo lokakuussa 2015, mutta nyt mukaan kutsuttiin myös hyvinvointitiedon keräämiseen liittyviä startupeja.
Omatietovaranto on Omakanta-palvelun oheen tuleva arkisto, jonne on tarkoitus kerryttää erilaista hyvinvointitietoa verenpainemittauksista aina unen seurannan tuloksiin. Ideana on, että tietoja voitaisiin käyttää jatkossa henkilön itsensä ja muidenkin hyvinvoinnin hyödyksi.
Kiinnostavinta startupien kannalta on mahdollisuus liittää oma sovellus Omatietovarannon rajapintaan. Sillä tavoin esimerkiksi aktiivisuusrannekkeen ja verenpainemittarin tietoja tallentavat sovellukset voisivat kumpikin siirtää mittaustietonsa suoraan Omatietovarantoon. Liitettävän sovelluksen on täytettävä lukuisia laatuvaatimuksia ja tietoturvastandardeja.
Ammattilaiset voivat tarkastella Omatietovarantoon tallennettuja mittaustietoja ja hyödyntää niitä sairauksien hoidossa ja seurannassa samalla tapaa. Kansalainen voi toki halutessaan estää tietojensa katselun tai käytön, myös yksittäisten tietoa kerryttävien sovellusten kohdalla.
Myös Omakanta-arkistossa jo nyt olevia mittaustuloksia haluttaisiin hyödyntää Omatietovarannossa, mutta sitä asiakastietolaki ei vielä salli. Laki menee Eduskunnan käsittelyyn keväällä 2018, jolloin sitä on mahdollista muuttaa.
Lue lisää Omatietovarannosta.
***
+ 1: Voita 500 000 €
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi #soteSlush-tapahtumassa kilpailun, jossa etsitään parasta terveyttä ja hyvinvointia edistävää mobiilisovellusta kolmessa kategoriassa. Haussa on itsehoitoa ja omaseurantalaitteiden käyttöä tehostavia ratkaisuja, joiden tulisi myös innostaa käyttäjäänsä pitkäjänteisesti. Voittajalle on luvassa puoli miljoonaa euroa.
Lue lisää kilpailusta tästä.
