Mukavuusalueen ulkopuolella?

Kirjoittaja: Iiro Kauma

Mukavuusalueen ulkopuolella?

Yrittäjyys, palvelumuotoilu tai moninainen konsultointialojen joukko. Nuoren lääkäripolven työllistyminen on ottamassa lisääntyvässä määrin perinteisestä lääkärin urapolusta poikkeavia muotoja. Toki lääkärit ovat kautta aikain työllistyneet kliinisten urapolkujen ulkopuolelle, mutta näiden urapolkujen merkittävyys on kasvussa monimutkaistuvassa kustannuspaineiden rasittamassa terveydenhuoltokentässä. Erityisesti lääkärijohtajuuden merkitys lisääntyy. 

“Healthcare has become extraordinarily complex — the balance of quality against cost, and of technology against humanity, are placing ever-increasing demands on clinicians.  These challenges require extraordinary leaders. Doctors were once viewed as ill-prepared for leadership roles because their selection and training led them to become “heroic lone healers.”  But this is changing.” 

- James K. Stoller, Amanda Goodall, Agnes Baker, Harvard Business Review 2016 

Kuitenkin, ”Lääkäri on huono johtaja” on usein toistettu myytti. Mutta mahtaakohan tämä perustua mihinkään? Monet viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että lääkärivetoiset sairaalaorganisaatiot menestyvät keskimäärin kilpakumppaneitaan paremmin, niin hoitotuloksissa kuin taloudellistikin. Merkille pantavaa on lisäksi se, että ne sairaalaorganisaatiot, jotka sijaitsevat lähellä sekä lääketiedettä että johtamista opettavia yliopistoja, menestyvät kaikkein parhaiten. Näissä organisaatiossa on myös eniten formaalisen johtamiskoulutuksen saaneita esimiehiä. Suorasukainen johtopäätös on, että koulutetut lääkärijohtajat parantavat terveydenhuollon laatua.  

Lääkärikoulutuksen kuuluu toki tähdätä ennen kaikkea sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn, mutta pitäisikö koulutuksessa olla nykyistä enemmän johtamista ja terveystaloustieteellisiä teemoja? Tällä saralla on tapahtunutkin kehitystä opintosuunnitelmissa, mutta ovatko muutokset riittäviä? Jos tutkimuksia on uskominen, tämä kehittäisi myös hoitotuloksia, vieläpä merkittävästi. 

Lääkäreiltä kaivataan uusia taitoja myös terveydenhuollon murroksen vuoksi – riippumatta poliitikkojen kyvystä saada Sotea maaliin. Muun muassa väestön ikääntyminen, digitalisaatio ja erityisosaamisalueiden kaventuminen kaikki vaikuttavat merkittävästi tulevaisuuden terveydenhuoltoon. Lisäksi uudet hoidot tarjoavat usein varsin rajallisia hyötyjä rajatulle potilasjoukolle, mutta valitettavan harvoin rajallisin kustannuksin. Tarve hoitotoimenpiteiden priorisointiin kansallisella tasolla on ilmeinen, mutta keskustelupöytään ei ole tällä saralla juuri tunkua. Keskustelu kuitenkin kuuluu nimenomaan lääketieteen ja terveystaloustieteen osaajille – lääkärijohtajille. Kuten kollega Joonas Rautavaara hiljattain kirjoitti: ”Priorisointi vaatii poliittista uskallusta ja päätöksentekoa. Kuitenkin samalla priorisointi on mitä suurimmassa määrin lääkärikunnan asia.” 

Nuorilääkäripäivien ohjelmaa on kehitetty tänä vuonna lisäämällä ohjelmaan hallinnon juoste, jossa pureudutaan edellä mainittuihin seikkoihin ”Nuori lääkäri kehittäjänä” ja ”Terveyshyödyn mittaaminen – Kuinka hoitotoimenpiteet priorisoidaan” -sessioissa. 

LL Iiro Kauma  

Kirjoittaja on NLYn hallituksen jäsen (vastuualueenaan Nuorilääkäri-päivien suunnittelu) ja työskentelee yritysjohdon konsultoinnissa 

https://www.forbes.com/sites/brucelee/2017/02/26/study-shows-that-doctors-make-better-hospital-leaders/#32c169103d1c 

https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3039454 

http://www.people.hbs.edu/rsadun/Management_Healthcare_June2014.pdf 

Kirjaudu sisään kommentoidaksesi.