Mitä raskaana olevan lääkärin kannattaa muistaa?

Kirjoittaja: Marie Måsabacka

Mitä raskaana olevan lääkärin kannattaa muistaa?

Lääkärin tutkinnon suorittaminen kestää käytännössä vähintään 6 vuotta. Sen jälkeen erikoistuminen vie seuraavat 5-10 vuotta. Tämän jälkeen tuore erikoislääkäri hakee paikkaansa työmaailmassa, sillä erikoislääkärin paperit eivät takaa varmaa työpaikkaa. Yliopistokaupungeissa uudella erikoislääkärillä on usein vaikeampi työtilanne kuin erikoistuvilla: erikoistuvan lääkärin virasta on luovuttava, eikä klinikoissa ole tilaa kaikille erikoistumisen jälkeen. Perheen perustamiselle ei koskaan ole täydellistä hetkeä, sillä naisen biologia ei ole muuttunut lääkärin urakehitystä tukevaksi, eli sopiva hetki lapsille olisi noin 45 ikävuoden tienoilla.

Työturvallisuuslaki ja valtioneuvoston asetus suojelee raskaana olevaa ja sikiötä haitallisilta työoloilta. Sikiölle haitallisia aineita ovat mm. ionisoiva säteily, solunsalpaajat, anestesiakaasut ja jotkut tarttuvat taudit. Työnantajan on tarvittaessa siirrettävä raskaana oleva työntekijä muihin työtehtäviin, jotta hän ei altistu näille. Jos siirto muihin työtehtäviin ei ole mahdollista, on raskaana oleva oikeutettu Kelan eritysäitiysvapaaseen.

Eritysäitiysvapaa on sidottu työsuhteeseen. Jos raskaanaoleva on määräaikaisessa työsuhteessa, oikeus eritysäitiysvapaaseen loppuu työsuhteen päättyessä. Raskaanaolevaalla on yhtälainen oikeus tehdä töitä ja tulla valituksi koulutukseen, työsuhteeseen tai virkaan, kuin muillakin. Työnantaja ei saa päättää työsuhdetta raskauden tai hoitovapaan takia. Tämä on varmasti monelle selvää. Työnantaja ei myöskään saa jättää jatkamatta määräaikaista työsuhdetta raskauden vuoksi. Myös suullinen sopimus töiden jatkumisesta on yhtä sitova, kuin kirjallinen sopimus. Työnantajan olisi myös valittava työtehtävään pätevin hakija, vaikka hakija olisi parhaillaan raskaana, ja on tiedossa ettei hän voi tehdä esimerkiksi määräaikaisuutta loppuun. Työsopimuslain mukaan raskaudesta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään 2 kuukautta ennen äitiysvapaan alkua. Työntekijä, joka saattaa työssään altistua vaarallisille tekijöille joutuu kuitenkin ilmoittamaan raskaudestaan jo heti sen alettua, ja saattaa näin olla erityisessä riskissä syrjinnälle, jos on määräaikaisessa työsuhteessa.

Neuvolakäynneistä työajalla oli kirjoitus Nuori Lääkäri - lehdessä alkuvuodesta. Käynnit on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä vapaa-aikana. Jos on päivystävällä alalla voi neuvolakäynnit pyrkiä järjestämään päivystyksenjälkeiselle aktiivivapaalle. Samaten  akuuttilääkäreillä saattaa olla mahdollisuus järjestää neuvolakäynnit työajan ulkopuolelle. Koska neuvola-aikojaan ei voi rajattomasti valita, tulee varmasti monelle eteen tilanne, että ainakin osa käynneistä on hoidettava työajalla.

Lääkärisopimuksen mukaan suositellaan päivystysvelvollisuudesta vapauttamista 28 raskausviikon jälkeen. Mikäli päivystyksen järjestäminen tekee tämän mahdottomaksi on raskaana olevan viranhaltijan päivystysvuoroja lyhennettävä tai niiden määrää vähennettävä.

KV-TESin mukaan äitiysloman alusta työntekijä saa palkkaa 72 arkipäivää, kunhan hänen virkasuhteensa on kestänyt vähintään 2 kuukautta. Tämän jälkeen äiti saa Kelalta äitiysrahaa lopun äitiysvapaan ajan. Äitiysvapaasta (105 arkipäivää) kertyy normaali vuosiloma, samaten isyyvapaasta (54 arkipäivää). Lomaa kertyy myös vanhempainvapaalta, mutta yhteensä lomaa kertyy yhdestä raskaudesta vain 156 arkipäivän osalta työntekijää kohden. Tämä sisältää mahdollisen erityisäitiysvapaakaudeen, äitiys-/isyysvapaan ja vanhempainvapaan. Tähän on tullut muutos vuonna 2015, ja sitä ennen lomaa kertyi koko vanhempainvapaa-ajalta.

Kannattaa myös muistaa, että äitiys-, isyys- ja vanhempainlomasta saa lukea hyväksi 30 päivää erikoistumiskoulutukseen. Erikoistumisoppaassa puhutaan 30 päivästä yhden kalenterivuoden aikana. Yhteen lapseen liittyvästä lomasta voi hyväksilukea vain 30 päivää, vaikka se jakautuisi eri vuosille.

Raskaus herättää tunteita. Joillekin kauan odotettu ja kaivattu tapahtuma, joillekin hieman puun takaa tuleva elämänmuutos. Oli raskaus kuinka kaivattu, sen aiheuttamaa muutosta ei tule vähätellä.  Alussa on pahoinvointia ja huolta, lopussa tukalaa oloa ja huolta. Huolta vauvan voinnista, huolta parisuhteesta ja sopeutumisesta uuteen elämänvaiheeseen. Huoli työpaikasta on asia, jonka ei pitäisi kuulua näihin. Jos koet tulleesi syrjityksiä raskauden vuoksi ole yhteydessä luottamusmieheesi. NLYkin on  mielellään kuulolla ja perillä raskaana olevien työoloista, ja voit laittaa kuulumisiasi meille lääkärialoitteen kautta.

 

Marie Måsabacka

NLY:n edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja

 

Lähteet:

Www.tasa-arvo.fi

https://www.ttl.fi/tyoymparisto/altisteet/tyoolot-raskauden-aikana/erityisaitiysvapaa-ja-erityisaitiysraha/

http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/raskaana-toissa/

www.vuosilomaopas.fi

www.kela.fi

Lääkärisopimus

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus

Kommentit

Miten kollegat ovat toimineet, jos äitiys- tai lastenneuvola ovat kiinteästi osa omaa työpaikkaa? Kuinka käydä kollegan vastaanotolla potilaana, kun on selkeästi samalla osa työyhteisöä?

Kommentoi

Kirjaudu sisään kommentoidaksesi.