Jatkuva keskustelunaihe maassamme on kysymys lääkäriksi koulutettavien määrästä. Torpan Poika on sitä seurannut ja ollut siinä mukana aika pitkään. Tilanne on nyt se, että kotimainen 750 uuden opiskelijan vuotuinen sisäänotto ja toista tuhatta suomalaista medisiinaria ulkomailla johtavat jatkossa lääkärien ylitarjontaan ja työttömyyteen. Ulkomainen koulutus ei ole enää pelkästään se kuudes tiedekunta, vaan jo seitsemäskin. Tai Suomen suurin tiedekunta! Ylivoimainen valtaosa ulkomailla opiskelevista aikoo kyselytutkimusten mukaan palata valmistuttuaan kotimaahan.
Kansainvälinen totuus on, että mitä enemmän lääkäreitä, sitä kalliimpi terveydenhuolto. Ja kuten professori Martti Kekomäki on usein todennut, 70 % terveydenhuollon kustannuksista tulee lääkärin kynästä!
Lääkäri aiheuttaa aina toiminnallaan kustannuksia. Ehkä samalla myös tuottaa terveyshyötyä, mutta ei suinkaan aina. Kollegat ovat fiksua porukkaa ja keksivät varmaankin jotain tekemistä tai puuhastelua, vaikka työtilaisuuksia ei olisikaan tarjolla. Kaikki tämä toiminta ei kuitenkaan välttämättä ole kovin hyödyllistä, vaikuttavaa, kustannustehokasta tai edes eettistä. Tästä ilmiöstä oli merkkejä 1990-luvun alun onneksi lyhyeksi jääneen lääkärityöttömyyden aikana. Jotkut kollegat varmasti saattavat hurahtaa uskomushoitojen puolelle tai alkaa ruokkia tarpeetonta terveyspalvelujen kysyntää.
Lääkärikoulutus on kallista. Taideopintojen jälkeen kalleinta yliopistokoulutusta. Aikamoinen hukkainvestointi kouluttaa liikaa… Mutta päättäjien ja virkamiesten keskuudessa on vallalla sellainen mantra, että koulutus on itseisarvo ja akateemista työttömyyttä pitää jakaa tasaisesti kaikille aloille. Kateus syö kalatkin vedestä …
Erikoistumiskapasiteettia kaavaillaan lisättäväksi nykyisestä noin 500:sta tasolle 600 vuodessa. Mutta mitäs tekevät ne 300 nuorta kollegaa, jotka halustaan huolimatta eivät pääse jatkossa erikoistumaan?!
Sote-uudistuksen myötä tavoitellaan 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillintää. Mistäs muusta niitä säästöjä sitten kertyy kuin vähentämällä työvoimaa, mukaan lukien lääkäreitä. Kun yli 70% terveydenhuollon kustannuksista on palkkoja.
Myönnetään, että työvoiman kysynnän ennakointi on vaikea laji. Tarjonta on aika helposti laskettavissa. Työvoiman tarve korreloi kansainvälisten kokemusten mukaan parhaiten BKT:n kehitykseen. Ja kuka osaa ennakoida sitä kymmenen vuoden päähän, kun tästäkään vuodesta ei oikein osata sanoa.
Nyt tarvitaan yliopistoilta rohkeutta ja päättäväisyyttä vähentää lääkärikoulutusta korkeintaan 600:aan vuodessa! Se ollaan velkaa tuleville kollegoille.
