Maakuntien Suomi

Julkaistu Nuori Lääkäri -lehdessä: 03/2018
Kirjoittaja: NLY:n terveyspoliittisen valiokunnan jäsenet

Maakuntien Suomi

Sote- ja maakuntauudistuksen valtavaa lakipakettia käsitellään parhaillaan eduskunnassa. Maakunnissa muutosjohtajat ja heidän keräämänsä tiimit ovat aloittaneet uuden sote-järjestelmän rakentamisen jo pari vuotta sitten. Lopputulosta odotetaan henkeä pidättäen - ja sen jälkeen valmistelussa vasta kiire onkin. Maakuntavaalit ovat tulossa jo lokakuussa, maakuntavaltuustot aloittavat 2019 ja varsinainen toiminta käynnistyy vuonna 2020. Tiukka aikataulu aiheuttaa haasteita ja erityisesti valinnanvapauden osalta on vaadittu pidempää vaiheistamista ja siirtymäaikaa.

Maakunnat ovat hyvin erilaisissa lähtötilanteissa jo pelkän kokonsa ja saamansa rahoituksen suhteen. Pienin maakunta vastaa pääkaupunkiseudulla yhtä suurta kaupunginosaa. Kritiikki riittämättömästä rahoituksesta on kantautunut erityisen voimakkaasti Uudeltamaalta, joka joutuu kantamaan suurimman vastuun hallituksen asettamasta kolmen miljardin säästötavoitteesta. Pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien valtuustot ovat kokoontuneet hätäkokouksiin lähettääkseen huolestuneen viestin eduskuntaan.

Vauhdikkaita ja jarruttavia maakuntia

Maakuntien valmistautuminen soteen on edennyt varsin vaihtelevasti ympäri Suomen. Itä-Suomessa rakenteita on uudistettu vauhdilla jo etukäteen, ja esimerkiksi Eksote on jo varsin valmis maakunnan kattava paketti. Kymenlaaksossa tehtiin tänä keväänä päätös yhteisen sote-kuntayhtymän perustamisesta. Siellä kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät ensi vuonna kunnilta yhteiselle maakunnan laajuiselle kuntayhtymälle. Toisaalta erityisesti isot keskukset ovat jarrutelleet valmistelua. Varsinais-Suomessa projekti on saanut vasta viimeisen puolen vuoden aikana vauhtia muutosorganisaation rekrytointien kautta, mutta mitään konkreettista yhdentymistä ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut. Maakuntien valmistelulle on vahva virkamiesohjaus. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa on tulkittu sotelinjauksia siten, että jatkossa maakunnalla olisi yksi liikelaitos, TYKS. Tämän tieltä on purettu nykyisiä liikelaitoksia esimerkiksi kuvantamisen ja laboratoriopalveluiden osalta.

Erikoistuville koulutuspolut maakuntiin

Sote-uudistuksen myötä maakunnat ja yliopistot jakaisivat jatkossa vastuun erikoislääkärikoulutuksesta. Monessa maakunnassa tutkimus-, opetus- ja kehittämistoimintaa varten onkin perustettu työryhmä pohtimaan toimintojen tulevaisuutta. Erikoistuville lääkäreille tulisi taata maakunnissa yhtenäiset ja monipuoliset koulutuspolut sote-keskuksista keskussairaalaan ja yliopistosairaalaan. Koulutus ei ole maakunnille ilmaista, vaan siihen tarvitaan rahoitusta. Lisäksi yksityisten sote-keskusten rooli ja toisaalta niiden motivointi laadukkaan koulutuksen järjestämiseen ovat vielä avoimia. Yliopistosairaaloiden edellytykset tehdä laadukasta tieteellistä tutkimusta on myös turvattava.

Maakunnat tarvitsevat soten toteuttamiseen enemmän itsenäisyyttä, joustavuutta ja budjettivaltaa. Ehdotetussa sote-mallissa rahoituksesta päättävät valtionvarainministeriön virkamiehet, ja maakunnilla on vahva kannustin käyttää kaikki saamansa yrittämättäkään löytää säästöjä. Jos rahat eivät vuodesta toiseen riitä, voidaan maakunta yhdistää johonkin toiseen. Mihin maakuntaan Uusimaa yhdistettäisiin, kun rahat eivät enää riitä?

Jos sote viime metreillä eduskunnassa kompuroi ja kaatuu, niin maakunnissa valmistelut keskeytyvät ja työntekijät palaavat vanhoihin organisaatioihin. Poliittisen kuohunnan laannuttua puolueiden olisi lähdettävä yhdessä hakemaan asiantuntija-arvioihin nojaavaa ratkaisua, jolla sosiaali- ja terveyspalvelut voitaisiin uudistaa. Maakunnissa tehty valmistelu ei tässäkään skenaariossa olisi mennyt hukkaan, vaan tarjoaa arvokasta tukea uuden rakentamiselle. Monella alueella on ensimmäistä kertaa kunnolla pohdittu, miten asioita voitaisiin tehdä enemmän yhdessä.

NLY:n terveyspoliittisen valiokunnan jäsenet

Matilda Aakula, Eero Latva-Rasku, Eeva Mattila, Reetta Vanhanen, Janne Virtanen

 

Bränditietoisessa maailmassa uusien projektien suunnittelu lähtee logon kehittelystä, eikä sote-uudistus tuo tähän poikkeusta. Melkein jokaisesta maakunnasta löytyykin oma sote-logo. Uudessa maakuntien rahoitusmallissa lisärahoitusta saa kaksikielisyydestä. Tämän ovat ottaneet huomioon kaksikielisillä sote-logoilla Uusimaa, Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi. Lappi sen sijaan on nähnyt loistavan tilaisuuden mainostaa matkailua sote-logossa kirjoittamalla siihen “Lapland - Above Ordinary”. Lauseeseen sisältyy myös lappalaiseen tyyliin pieni piikki etelä-suomalaisille. Totuuden sote-valmisteluiden monimutkaisuudesta kuitenkin kertoo Lapin maakunnan logon suomenkielinen osuus: Lapin Sote-Savotta.

Myös muita vähemmistöjä on huomioitu sote-logoissa. Satakunta on ottanut logossaan huomioon näkövammaiset piilottamalla luvun 2017 pistekirjoituksella logon sisälle. Digivallankumouksen kanssa on kamppaillut myös Varsinais-Suomi, jonka logossa on Youtubesta ja vanhoista Walkmaneista tuttu Play-logo. Sen painaminen ei kuitenkaan käynnistä musiikkia tai videota.

Osassa maakuntia yhdessä tekeminen nousee selkeäksi teemaksi. Kymenlaaksossa TEHÄÄ yhes, Varsinais-Suomessa kimpassa-allihopa ja Etelä-Pohjanmaa on Yhteinen. Pohjois-Karjalassa siirrytään luontevasti Siun Sotesta Meijän maakuntaan. Lyhenteillä ja synonyymeillä leikittelevät ketterästi Pohjois-Pohjanmaa (POPmaakunta) ja Päijät-Häme (uusiPH).

Myös tulevaisuus on mukana logoissa. Uusimaa ja Pirkanmaa tähtäävät vuoteen 2019, mutta Keski-Suomen suunnitelmat ovat jo vuodessa 2020. Etelä-Savo lähtee optimistisesti Yhdessä uuteen. Ottaen huomioon lähiaikojen poliittisen keskustelun sote-uudistuksen ympärillä, voisi kyseistä lausetta pitää savolaisena kierona huumorina.

Kirjaudu sisään kommentoidaksesi.