Lähijohtajakoulutus – hyötyä vai haittaa?

Julkaistu Nuori Lääkäri -lehdessä: 06/2016
Kirjoittaja: Laura Seppälä

Lähijohtajakoulutus – hyötyä vai haittaa?

Raportti lähijohtajakyselytutkimuksen tuloksista. Erikoislääkärikoulutuksen vaatimukset päivitettiin vuonna 2009. Samalla osaksi erikoislääkärikoulutuksen vaatimuksia liitettiin pakollinen lähijohtajakoulutus. NLY oli asiassa aktiivinen ja toivoi 30 opintopisteen laajuista koulutusta kaikille erikoistuville lääkäreille. Perusteena esitykselle olivat mm. laadukkaamman lääkärijohtajuuden aikaansaaminen ja kilpailukykyisyyden säilyttäminen muiden terveydenhuollon ammattilaisten rinnalla johtajapaikkoja haettaessa. Yliopistoista Helsinki päätti toteuttaa 30 opintopisteen laajuisen kokonaisuuden pakollisena osana erikoislääkäritutkintoa. Muut neljä yliopistoa päättivät 10 opintopisteen pakollisesta osasta, mutta niin että loput 20 op on mahdollista suorittaa vapaaehtoisesti.

Johtamiskoulutuksen rakenne ja toteuttamistapa vaihtelevat suurestikin eri yliopistojen välillä. Helsingin yliopistossa 30 opintopisteen kokonaisuus muodostuu kolmesta erikseen suoritettavasta kahden päivän lähiopetuksesta ennakko- ja jälkitehtävineen (6-10 op), kehittymistehtävistä, joita voivat olla mm. perehdytyskansion luominen, hoitopolun tekeminen, hoidon laadun arviointi (6-10 op), johtamiskirjallisuuden lukemisesta ja raportoinnista (3-5 op) sekä omasta johtamisen portfoliosta (5 op). Kaikista koulutuksista ja tehtävistä edellytetään kirjallista reflektiota.

Kuopion yliopistossa opinnot muodostuvat kahdeksasta lähiopetuspäivästä sekä niihin liittyvistä jälkitehtävistä. Opintoihin saa osallistua myös muita terveydenhuollon ammattilaisia.

Tampereen yliopistossa koulutus (Mojop) järjestetään kuuden teeman ympärillä, jotka toteutuvat päivän mittaisina lähiopetuksina ympäri vuoden neljällä eri paikkakunnalla. Lähiopetuksiin sisältyy aina ennakkotehtäviä tai –lukemistoa ja joskus jälkitehtäviä.

Turun yliopistossa johtamiskoulutus (moniammatillinen johtamiskoulutus, MoJo) toteutetaan yhdessä Turun Kauppakorkeakoulun kanssa (MediMerck-koulutus) ja osa koulutuksesta on yhteistä myös muiden terveydenhuollon ammattilaisten johtamiskoulutuksen kanssa. Opinnot sisältävät 3-6 op laajuiset teoreettiset kurssimuotoiset opinnot, jotka valitaan MediMerck-kursseista oman mielenkiinnon mukaan, 2-5 op laajuisen projektityön ja 2-5 op laajuisen portfolion.

Oulussa johtamiskoulutus (EJO) muodostuu pääasiassa lähipäivistä. Koulutukseen kuuluu viisi kahden päivän seminaaria ja jokaiseen seminaariin sisältyy kirjallisia etätehtäviä.

Lähijohtajakoulutusta on toteutettu nyt yliopistoissa yli viiden vuoden ajan ja ensimmäiset lähijohtajiksi koulutetut erikoislääkärit ovat jo työelämässä. NLY: n koulutusvaliokunta päätti toteuttaa kyselyn lähijohtamiskoulutuksesta. Tarkoituksena oli selvittää, miten koulutus on toteutunut, onko se vastannut odotuksia ja onko siitä koettu olevan hyötyä lääkärin työssä.

Metodit

Kysely toteutettiin internetissä SurveyMonkey-alustalla kahdessa osassa, toukokuussa 2016 sekä syys-lokakuussa 2016. Kyselylinkkiä pyydettiin yliopistojen kautta jakamaan kaikille lähijohtajakoulutukseen ilmoittautuneille sekä jo sen suorittaneille. Syksyllä linkkiä jaettiin myös NLY:n omien tiedotuskanavien kautta.

Samalla toteutettiin kysely johtamiskoulutuksen järjestäjille ja kouluttajille. Tähän saatiin valitettavasti vain kahdeksan vastausta.

Tulokset

Vastauksia kyselyyn tuli 535 kappaletta. Suurin osa vastaajista (57,6%) tuli Helsingin yliopistosta. Seuraavaksi eniten vastauksia (13%) tuli Turun yliopistosta. 12% vastauksista tuli Tampereen ja Oulun yliopistoista. Kuopion yliopiston vastauksia oli 5%. Vastaajista 78% oli naisia. Erikoisalat olivat vastaajien kesken laajasti edustettuina, suurimpana yleislääketiede (17 %), anestesiologia ja tehohoito (8 %) ja sisätaudit (7 %). Erikoislääkäriksi vastanneista oli valmistunut 31%.

95% vastaajista oli aloittanut lähijohtajakoulutuksen. Koulutuksen aloittamatta jättämiselle oli useimmiten syynä henkilökohtaiset syyt, kuten ajan tai kiinnostuksen puute. Koulutuksen aloittaneista tai jo suorittaneista 33% oli suorittanut lähijohtajakoulutuksen kokonaan yliopistovaiheessa ja 33% kaikissa erikoislääkärikoulutuksen vaiheissa. Viime tinkaan koulutuksen kertoi jääneen 25% vastaajista. Syitä olivat mm. ajan ja/tai tiedon puute, oma saamattomuus, äitiysloma, sekä se ettei kursseille ollut mahtunut aikaisemmin. Vastaajista 83% koki päässeensä koulutukseen haluamanaan ajankohtana. Mikäli näin ei käynyt, syynä oli tavallisemmin joko työnantajasta (46%) tai koulutuksen järjestäjästä johtuva syy (41%).

Lähijohtajakoulutuksen lähiopetuspäiviä järjestetään nykyään Turussa puoli päivää, Tampereella ja Kuopiossa päivä ja Helsingissä ja Oulussa kaksi päivää kerrallaan. 79% kaikista vastanneista piti nykyistä tilannetta hyvänä. 18% vastanneista toivoi kuitenkin, että koko lähiopetus järjestettäisiin kerralla. Yliopistojen välillä ei ollut merkittäviä eroja. 78% vastaajista koki, että lähiopetuspäiviä oli sopivasti. Ainoastaan 12% mielestä lähiopetuspäiviä pitäisi olla vähemmän.

Kysyttäessä, onko lähijohtajakoulutuksesta ollut hyötyä, 54% vastasi kyllä. 28% ei kokenut hyötyneensä koulutuksesta, 18% ei osannut sanoa. Vastaukset olivat samansuuntaisia kaikkialla maassa. Tähän kysymykseen saimme myös 196 avointa kommenttia. Käytännönläheisiä tehtäviä ja aiheita kiiteltiin, mutta todettiin samalla, että käytännönläheistä sisältöä on koulutuksessa liian pieni osa. Omaan työpaikkaan integroitavat tehtävät koettiin myös hyödyllisiksi. Lähijohtajakoulutuksen katsottiin auttaneen hahmottamaan omaa johtajuutta ja terveydenhuollon prosesseja sekä samalla myös kasvattaneen alaistaitoja. Toisaalta kommenteissa todettiin työn määrän suhteessa siitä saatavaan hyötyyn olevan liian suuri. Kirjallisia tehtäviä koettiin olevan liikaa ja niiden hyötyä oli vaikea nähdä.

Lähijohtajakoulutuksen työmäärää piti koko maan tuloksissa sopivana 59% vastanneista. 41% koki lähijohtajakoulutuksen liian työläänä suhteessa siitä saatuun hyötyyn ja suhteessa erikoisalaan liittyvään substanssikoulutukseen. Erityisesti huomioitavaa oli, että Helsingissä työmäärää piti sopivana vain 40% vastanneista ja liian työläänä 60% vastanneista(kuva1). Kysyttäessä, oliko koulutus selkeästi ohjeistettu, 51% vastaajista vastasi ei tai osittain. Helsingissä vastaava luku oli 78%.

Koulutuksessa jaettua lisämateriaalia pidettiin pääosin ajan tasalla olevana. Etäopetusta on tällä hetkellä tarjolla n. viidesosalle koulutettavista. Suurin osa (78%) ilmoitti kuitenkin mieluummin osallistuvansa lähipäiville kuin etäopetukseen. 72% mielestä koulutusta järjestetään riittävän usein. Kysyttäessä, olisivatko vastaajat valmiita käymään muiden yliopistojen tai tiedekuntien kursseilla hankkimassa lähijohtajakoulutusta, 59% ilmoitti olevansa valmis.

Koulutuksen paras anti suurimmalle osalle oli, että se on auttanut ymmärtämään terveydenhuollon prosesseja, koulutuksessa on tavannut mukavia kollegoita ja lisäksi koulutus on saanut kiinnostumaan johtamisesta ja auttanut kehittymään johtajana(kuva 2). Koulutuksen heikoin anti oli vastaajien mukaan se,  että se on liian työläs suorittaa, ei auta kehittymään johtajana eikä se vastaa tavoitteita(kuva 3).

Lähikoulutuspäivien sisällöltä toivottiin erityisesti vuorovaikutustaitojen (alaiset, kollegat, potilaat, sidosryhmät) opetusta, terveydenhuoltojärjestelmään perehtymistä sekä taloushallintoa. Vähiten toivottiin johtajuuden tutkimusta sekä byrokratiaa. Kommenteissa toivottiin opetusta LEAN:ista, työelämän lainsäädännöstä sekä itsensä johtamista.

Kysyimme myös, millä keskussairaalapaikkakunnilla vastaajat näkisivät tarpeellisiksi järjestää lähikoulutuspäiviä. Nykyisellään Tampereen yliopisto on ainoa, joka järjestää lähiopetuspäiviä hajautetusti Tampereen lisäksi Seinäjoella, Lahdessa ja Hämeenlinnassa. Kolme eniten toivottua paikkakuntaa suosituimmuusjärjestyksessä olivat edellisten lisäksi Jyväskylä, Pori ja Rovaniemi. Myös Joensuu ja Lappeenranta sekä Vaasa mainittiin useassa vastauksessa.

Kysely koulutuksen järjestäjille

Toteutimme myös samankaltaisen kyselyn koulutuksen järjestäjille/kouluttajille. Vastauksia tuli vain 8 kappaletta. Esille nousi, että lähipäiviä koetaan olevan riittävästi. Kouluttajat kuitenkin toivoivat, että ihmiset ilmoittaisivat esteensä, jotta varasijoilla olevatkin mahtuisivat koulutuksiin. Lähipäiviä tullaan jatkamaan eikä uutta etäopetusta ole johtajakoulutukseen suunnitteilla.

Yliopistojen edustajien mukaan koulutuksia tulisi hyväksyä ristiin eri yliopistojen välillä. Osa koki ongelmana koulutusten erilaiset sisällöt. Lisäksi kehitettävää koettiin olevan yliopistojen välisessä yhteistyössä. Lähijohtajakoulutuksen koettiin onnistuneen hyvin massojen kouluttamisessa sekä mainittiin, että kyseessä oli suurin uudistus erikoislääkärikoulutukseen vuosiin, ja sen käytännön toteutus on onnistunut hyvin ilman suurempia pullonkauloja.

Kysyimme myös kouluttajilta, miten johtamista voitaisiin mitata. Vastaajista osa ehdotti lisää reflektiota, osa kertoi mittaamisen vaativan lisää resursseja. Myös tutkimusta asiasta kaivattiin lisää. Osan mielestä johtajuutta voitaisiin mitata käytännön tilanteissa esim. pyytämällä osastokierrolta palautetta.

Pohdinta

Lähijohtajakoulutusta on järjestetty vuodesta 2009 alkaen ja se on vakiinnuttanut paikkansa erikoislääkärikoulutuksen osana. NLY on aktiivisesti ajanut lähijohtajakoulutuksen laajuudeksi 30 opintopistettä, joka tällä hetkellä toteutuu pakollisena vain Helsingissä. Saamiemme vastausten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että suurin osa ihmisistä kokee 30 opintopisteen suorittamisen liian työläänä nykymuodossaan. Motivaatio koulutuksen suorittamiseen ja siitä saatu hyöty heikkenee, mikäli koulutettavat eivät tunne hyötyvänsä koulutuksesta. Toisaalta muiden kaupunkien kuin Helsingin vastauksissa toistui kommentti, että johtamiskoulutuksesta oli merkittävästi hyötyä vasta kun suoritti 30 op suuruisen kokonaisuuden.

Koulutuksen työläyteen näytti vastausten perusteella vaikuttavan se, miten koulutus oli ohjeistettu sekä kirjallisten töiden määrä. Vapaissa vastauksissa toistui usein lause ”liikaa reflektiota”. Lisäksi koulutuksen jääminen suurilta osin yliopistovaiheeseen aiheuttanee kiireen ja työläyden tuntua monelle ruuhkavuosissa elävälle erikoistuvalle. Suurin osa työnantajista ei järjestä minkäänlaista työaikaa lähijohtajakoulutuksen kirjallisille osioille ja silloin koulutukseen kulutettava aika on pois vapaa-ajasta. Moni erikoistuva elää ruuhkavuosia sekä ylipäätään arvostaa vapaa-aikaansa sen verran, että lähijohtajakoulutuksen tehtävät priorisoituvat vasta kun ne on pakko tehdä. Erityisesti Helsingissä sekä kirjallisten että kehittymistehtävien määrä on suuri: yhden opintopisteen vastatessa 27:aa tuntia, tarkoittaa 20 opintopistettä vähintään 540 työtuntia vapaa-ajalla.

Lähijohtajakoulutuksen hyödyt alkavat näkyä työelämässä pikkuhiljaa. NLY:n näkökulmasta ilahduttavaa oli huomata, että melko suuri osa koki hyötyneensä koulutuksesta nimenomaan johtajuuteen innostajana tai saamalla pohtimaan omaa johtajuutta. Ilahduttavia olivat myös kommentit, joissa kehittämistehtävät olivat ulottuneet omalle työpaikalle ja näin mahdollisesti hyödyttäneet myös muita kollegoita ja työyhteisön jäseniä. NLY:n näkemyksen mukaan on edelleenkin tärkeää, että erikoislääkärillä on lähijohtajuuteen soveltuva pätevyys ja sekä hyviä esimies- että alaistaitoja. Suositamme edelleen 30 opintopisteen johtamiskokonaisuutta, mutta muutoksia koulutuksen suoritustapaan ja –paikkaan olisi tärkeää miettiä. Koulutuksen tulisi olla selkeämmin ohjeistettu. Toivomme, että työnantajat allokoisivat enemmän työaikaa johtamiskoulutuksen tehtävien työstämiseen. Lähijohtajakoulutuksiin osallistuminen ei myöskään saa olla pois muista kouluttautumismahdollisuuksista, niin kauan kuin johtamiskoulutus on pakollista.Lähijohtajakoulutus tulisi myös ulottaa koko erikoistumisaikaan niin ettei se jäisi  pelkästään erikoistumisen viimeisille vuosille.

NLY:n koulutusvaliokunta tulee lähestymään yliopistoja kyselyn tulosten myötä ja järjestämään tapaamisen, jossa on tarkoitus pohtia lähijohtajakoulutuksen nykytilaa, tulevaisuutta ja kehittämiskohteita.Yliopistoille annetaan myös mahdollisuus käydä läpi tuloksia itsenäisesti. Lähijohtajakysely on tarkoitus uusia muutaman vuoden kuluttua. NLY haluaa jatkossakin olla aktiivisesti mukana lähijohtajakoulutuksen kehittämisessä ja suunnittelussa sekä kannustamassa lääkäreitä johtajuuteen.

Heräsikö kysymyksiä tai kommentteja tai kenties kehittämisideoita?

Ota yhteyttä: laura.k.seppala@fimnet.fi, maria.rajecki@nly.fi 

Tutkimuksen toteuttivat Laura Seppälä, Topi Huuskonen ja Maria Rajecki.

Kirjaudu sisään kommentoidaksesi.