Lääkärin ammatti on elinikäistä opiskelua ja opitun tiedon soveltamista potilaan parhaaksi, mutta mitä muuta?
Tämän päivän lääkäreille on lisääntyvästi tarjolla vaihtoehtoisia urapolkuja monenlaisissa asiantuntijatehtävissä, yhdistyksissä, yksityisyrittäjinä, hyvinvointivalmentajina, jopa yritysjohdon konsultteina. Kuitenkin jo pitkään varsin kiinteä osa etenkin yliopistosairaaloissa työskentelevien kollegoiden työnkuvaa on ollut sekä tutkimus- että opetustyö, jotka ovat edellytys lääketieteellisen tiedon kehittymiselle ja eteenpäin siirtämiselle. Tärkeydestään huolimatta opettaja- ja tutkijalääkärin uran arvostus, palkkaus ja mielekkyys ovat vaihdelleet kautta aikain ja paikkain.
Tutkiminen ja opettaminen, eli tiedon tuottaminen ja sen välittäminen, ovat itsessään arvokkaita taitoja. Näitä taitoja ei voi, eikä tule oppia käden käänteessä ilman ohjausta tai koulutusta. Laadukas lopputulos vaatii sekä substanssin että menetelmien syvempää ymmärtämistä ja soveltamista, oli kyseessä sitten kandiopetus tai alkuperäisjulkaisun kirjoittaminen. Näin ollen NLY:n Koulutusvaliokunta käynnisti vuonna 2017 Lääkäri opettajana ja tutkijana –selvitystyön, jonka tavoitteena on kartoittaa opettaja- ja tutkijalääkärin koulutuspolkua sekä työarkea. Selvitystyön ensimmäisenä osana julkaistaan tämä parhaillaan lukemasi katsaus lääketieteen lisensiaatin tutkintoon sisältyvästä tutkijakoulutuksesta Suomessa.
Joka lääkärin tutkimustaidot
Mihin tarvitaan oppitunteja epidemiologiasta, biostatistiikasta, p-arvoista tai Pubmedista? Ainakin siihen, että lääkäri voisi hahmottaa mihin päivittäin työssä sovellettu tieto perustuu, mitä sen tuottaminen mahdollisesti vaatii, miten tietoja voi tulkita sekä mistä niitä parhaiten löytyy. Raa’an tiedon hallinnan lisäksi kaivataan yhä enenevissä määrin ymmärtämystä tiedon rakentumisesta ja laadusta, kun lukemattomat enemmän ja vähemmän luotettavat lähteet ovat kaiken kansan saatavilla.
Selvityksemme lähteiden validoimiseksi ja ajantasaisen tiedon löytämiseksi värväsimme avustajia kaikista Suomen lääketieteellisistä tiedekunnista. Keräsimme listan ja vertailimme eri yliopistojen lisensiaatin tutkintoon sisällyttämiä tutkimustietoja ja –taitoja kartuttavia kursseja, jotka kuuluivat opintoihin pakollisena tai valinnaisena. Mukaan poimittiin myös Kansanterveystiedettä ja sairauksien ehkäisyä käsittelevät kurssit, sillä niiden aikana usein opetetaan myös epidemiologiaa ja sitä kautta tieteen tunnuslukuja ja käsitteitä. Sen sijaan yleensä aivan pintaraapaisun verran tutkimusta sivuavat etiikan opinnot jätettiin listan ulkopuolelle.
Konkreettisin kaikista tutkimusopinnoista on toki joka tiedekunnassa tehtävät 20 opintopisteen (op) Syventävät opinnot, jotka voi kuitata kaikissa tiedekunnissa myös lääketieteelliseen lehteen lähetetyllä artikkelilla. Turussa tiedeartikkelin tekemisestä syventävinä opintoina voi saada palkinnoksi jopa 38 ja Kuopiossa 25 ”noppaa”. Helsingin yliopistossa tutkielmaan kuuluvasta kypsyysnäytteestä on luovuttu, mutta muualla tämä äidinkielen koe on säilyttänyt paikkansa.
Keskimäärin kurssimuotoisia pakollisia tutkimusopintoja oli tiedekunnissa 10 op:n molemmin puolin: Helsingissä 11 op, Turussa 9 op, Tampereella (pois lukien 10 op, joista vain osa kohdentuu EBM-työhön) ja Kuopiossa 13 op. Oulun uudistuneessa opinto-ohjelmassa tutkimusopintoja oli jopa tuplaten eli 21 op. Tästä 10 opintopistettä kuului Tieto ja tutkimus –kurssiin, joka jakautuu Tieteelliseen kirjoittamiseen (3 op), Tiedonhakuun (4 op) ja Tieteelliseen viestintään (5 op). Valinnaisten opintojen osalta tilanne oli toinen, sillä tutkimusaiheisia valinnaisia oli Helsingissä (toukokuussa), Turussa ja Kuopiossa tarjolla parinkymmenen opintopisteen verran, mutta Oulussa tänä kuluvuonna vain 5 op. Tampereella valinnaisia kursseja on tarjolla hyvin vaihtelevasti ja lopullinen lista toteutuneista kursseista on aina saatavilla vasta lukuvuoden jälkeen.
Opintopisteitä keskeisempää lienee kuitenkin, mitä kursseilla oikeasti opetetaan. Kurssien nimistä päätellen kaikki yliopistot opettavat tiedon hakemista ja arviointia sekä epidemiologiaa joko osana Kansanterveystiedettä tai omana kokonaisuutenaan. Biostatistiikkaa on sekä pakollisena, että hajautettuna valinnaisiin opintoihin ainakin Helsingissä ja Oulussa. Tieteellinen kirjoittaminen sisältyy pakollisiin opintoihin Turussa (Syventäviin opintoihin pakollisena kuuluva kirjoitusklinikka), Oulussa ja Tampereella (englanniksi). Tiedeviestintä on nostettu opetusohjelmaan ainakin Oulussa ja Kuopiossa.
Kurssiotsikoiden pohjalta ei toki voida tehdä johtopäätöksiä siitä, puuttuuko jokin kokonaisuus kokonaan yhdestä tiedekunnasta tai tarjotaanko toisessa tiedekunnassa jotakin täysin uniikkia. Kaiken kaikkiaan kuitenkin näyttää siltä, että viimeaikaiset curriculum –uudistukset ovat pyrkineet siirtämään tutkimukseen liittyviä opintoja lisensiaatti tutkinnon alkuvaiheeseen. Ehkäpä näin pyritään parhaiten tarjoamaan eväät tuoreelle medisiinarille päästä mukaan lääketieteen ihmeelliseen maailmaan ja selviytyä ”syväreistä”? Toivottavaksi jää, että elinikäisen oppimisen taidot ovat iskostuneena vielä valmistuvan lisensiaatinkin kirkkaaseen nuppiin.
Tutkijalääkärilinjat?
Niin sanottuja tutkijalääkärilinjoja löytyy Helsingistä, Turusta, Tampereelta ja Kuopiosta. Linjojen pääasiallisena tarkoituksena on kannustaa aloittamaan tutkimustyö jo opintojen ohessa, tarjota tukea ja opetusta tutkijanaluille sekä lisätä uran alkuvaiheessa väittelevien määrää.
Helsingissä tutkijalääkäriohjelmaan haetaan ensimmäisen vuosikurssin aikana. Linjalle valitaan vuosittain 8-10 opiskelijaa, jotka pääsevät seuraavan kahden kesän ajan kiertämään 3-5 tutkimusryhmässä, minkä jälkeen valitaan ryhmä väitöskirjatyön ajaksi. Ennen ensimmäistä kesää järjestetään vajaan viikon johdanto –kurssi. Lisäksi jokainen tutkijalääkäriohjelman vuosikurssi saa omat tutorinsa linjan vanhemmista opiskelijoita. Linjan parhaita puolia on kokeilumahdollisuus sekä vuosittainen 3 kuukauden palkka täysipäiväisestä tutkimustyöstä, joka tehdään pääosin kesäisin.
Turussa toimii kaksi erillistä tutkijalinjaa, joista Biolääketieteen tutkijalinjalle haetaan ensimmäisellä vuosikurssilla (noin 12 opiskelijaa) ja Kliiniselle tutkijalinjalle kolmannella vuosikurssilla (vaihteleva määrä opiskelijoita). Biolääketieteen linjalla järjestetään kurssimaista opetusta kerran viikossa sekä tarjotaan mahdollisuus perusopintojen aikana suorittaa tohtorin tutkintoa varten tarvittavat 40 op. Kliininen tutkijalinja on osa Kliinistä tohtoriohjelmaa, jonka kursseilla on mahdollisuus itseohjautuvammin suorittaa 30 op.
Tampereella voi englanninkielisen motivaatiokirjeen avulla hakea tutkijalinjalle kurssiasemasta riippumatta. Toistaiseksi linja tarjoaa vuosittain noin 10 opintopisteen edestä tutkimusta tukevia kursseja, mutta linjan aktiivisesta kehittämistyöstä ja rahoituksen hankkimisesta on käyty keskusteluja.
Kuopiossa kaikki opiskelijat valitsevat opinnoissaan neljän erilaisen suuntauksen välillä: 1) Kliininen linja, 2) Kliinis-teoreettinen linja, 3) Lääketieteen tutkija-linja ja 4) Public Health Program. Näillä linjavalinnoilla on merkitystä lähinnä valinnaisten opintojen sekä suoritettavien kliinisten amanuenssuurien lukumäärän osalta.
Oulussa varsinaista tutkijalinjaa ei ole, vaan perusopintojen aikana tutkimuksesta innostuvat ohjautuvat suoraan yliopiston tutkijakouluihin.
Monen nuoren lääkärin tutkimusura saa jatkoa vielä peruskoulutuksen ja syväreidenkin jälkeen, kun kohdalle osuu väitöskirjaprojekti. Siksi koulutusvaliokunta selvitti myös tohtoriohjelmien eroja tiedekunnittain – tästä lisää seuraavan numeron katsauksessa: Lääketieteellisen tiedon käyttäjästä sen tuottajaksi? – Osa 2: Tohtoripolkua etsimässä.
Peruskoulutuksen aikaiset tutkimusopinnot yliopistoittain vuonna 2017
|
|
Helsinki |
Turku |
Tampere |
Kuopio |
Oulu |
|
L1-2 |
Tieteellisen tiedon arviointi ja tulkinta, 2 op Opiskelijan digitaidot – syventävät taidot lääketiede, 1 op Sairauksien ehkäisy, 5 op
|
Tiedonhaun opetus*, 1 op Tietotekniikan perusteet, 2 op Tieteen filosofia ja tieteellinen menetelmä, 1op |
Lääketieteellinen tieto ja tutkimus, 5 op Scientific Writing, 2 op
|
Lääketieteellinen tieto ja viestintä (LTV), 3 op Epidemiologia ja biostatistiikka (EBIS), 5 op |
Epidemiologian perusteet, 1.5 op Kansanterveystieteen perusteet ,3 op Tieto ja tutkimus, 10 op Reading for Academic Purposes 1.5 op EBM, 1.5 op |
|
L3-4 |
Lääkärin tietotekniikka, 1 op EBM, 3 op
|
Epidemiologian perusteet, 1 op Biostatistiikan perusteet, 3 op
|
Ennaltaehkäisy, 6 op Diagnostiikka ja hoito (sis. EBM-työ), 10op |
Kansanterveystiede, 5 op |
EBM, 0.5 op |
|
L5-6 |
|
|
|
|
EBM, 1.5 op Kansanterveystiede, 5 op
|
|
Syventävät opinnot |
Tutkielma, 20 op |
Projektisuunnitelma, 2 op Tutkielma + kypsyysnäyte, 20-38 op Lääketieteen kirjoitusklinikka, 1 op |
Opinnäytetyö + kypsyysnäyte, 20 op Tieteellinen kirjoittaminen, 2 op |
Tutkielma + kypsyysnäyte, 20 op |
Tutkielma + kypsyysnäyte, 20 op |
|
Valinnaiset |
Johdatus Bioinformatiikkaan, Kliininen lääketutkimus: suunnittelu, menetelmät ja tulosten tulkinta, Käytännön työkaluja tutkimusaineiston analyysiin, Laboratoriotyön perusteet, Lääketieteellisen tutkimuksen tilastollisia menetelmiä, Lääketieteen tieteenfilosofia Tutkimustaidot Á 2.5 op |
Molekyylilääketieteen kurssi, 1–6 op Medical Imaging Project Work, 5 op Reseptorifarmakologia ja solumenetelmät lääkekehityksessä, 6 op Kokeellinen farmakologia, 2 op Modernin neurofarmakologian perusteet, 2 op Molekyylivirologia, 2 op Kliinisen lääketutkimuksen toteuttaminen, 6 op Terveysliikunta, 1 op
|
”Tutkimus tutuksi” –infoja, 2015-16** Johdantokurssi syväreihin ja LT-opintoihin, 1 op Tutkielmaseminaari, 2 op Tiedepäivä, 1 op ABC of Scientific Communication, 2 op Journal Club, 1 op
|
Public Health -kori, 20 op Tutkimustaitojen kori, 0-15 op
|
EBM, 3 op
|
* Hajautettu useammalle lukukaudelle **Tutkijalinjan tarjoamat valinnaiset vaihtelevat vuosittain, tämän lukuvuoden osalta ei saatavilla
Juttu julkaistaan seuraavassa Nuori Lääkäri -lehdessä 1/18
Teksti: Sara Mäkelä, Anni Vartiainen ja Kristiina Rönö
Taustamateriaali: KoVa 17 ja KoVa 18
