Lääkäri yrittäjänä

Julkaistu Nuori Lääkäri -lehdessä: 04/2018
Kirjoittaja: Nico Vehmas

Lääkäri yrittäjänä

Yhä useampi lääkäri päätyy palkkatyön sijasta pitämään yksityisvastaanottoa. Vapaammat työolot saivat vuosia sitten myös Milena Johansin jättämään päätoimisen työsuhteen. Tänä syksynä hän houkuttelee nuoria kollegoita lääkäriyrittäjyyden pariin NuoriLääkäripäivien yritystyöpajassa.

Suomessa lääkäreillä on hyvä työllisyystilanne – ainakin, jos tarkastellaan avoimien työpaikkojen listaa. Töitä välittäviltä yrityksiltä kilahtaa sähköpostiin viikoittain toinen toistaan korkeapalkkaisempia työtarjouksia, ja keikkatöitä päivystyksessä pääsisi tekemään jo seuraavana iltana.

Tarjottu työ ei kuitenkaan aina vastaa omaa erityisosaamista, tai muutto satojen kilometrien päähän ei onnistu. Lisäksi monet tuoreet erikoislääkärit joutuvat hankalaan tilanteeseen: erikoistuvan virkaan ei enää kelpaa ja erikoislääkärin virkoja ei ole omalla alueella tarjolla.

Ja ennen kaikkea: vaikka omaa osaamista vastaavaa työtä löytyisikin, monilla lääkärin työpaikoilla työnantaja määrää tahdin ja myöntää vapaat.

”Halusin vapauden päättää omasta työstäni – sekä työtahdista että itse työajasta”, kertoo työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri ja yrittäjä Milena Johans, 41.

Johansilla on taustalla pitkä ura lääkäriyrittäjänä. Tällä hetkellä hän tekee työterveyslääkärin töitä oman yrityksen kautta lääkärikeskus Aavassa. Johans on myös mukana pienen terveydenhuollon startup-yrityksen hallituksessa.

Johansin mielestä hienoa yrittäjyydessä on se, että oman työn määrä ja tulokset näkyvät yleensä suoraan firman menestymisessä. Toisaalta, jos haluaakin ottaa välillä rennosti, kukaan ei vaadi anomaan lomia tai kysele työtuntien perään.

”Kun työ on kivaa ja siihen voi itse vaikuttaa, työn imu vain kasvaa.”

Työterveyden parissa Johans on työskennellyt lähes koko uransa. Hän valmistui lääkäriksi vuonna 2007. Sitä ennen Johans suoritti kaupallisen alan BBA-tutkinnon ja opiskeli pitkään henkilöstöhallintoa ja yrittäjyyttä yliopistossa.

Yksityinen terveydenhuolto ja työterveys liittyvät vahvasti yhteen. Alan erikoislääkäreistä 65 prosenttia työskentelee lääkäriasemilla ja yksityisvastaanotoilla, ilmenee Erikoisalani.fi –palvelun tilastoista. Se on enemmän kuin lähes millään muulla erikoisalalla.

Yksityistä vastaanottoa pidetään eniten kirurgisilla aloilla. Silmätautien erikoislääkäreistä 85 prosenttia työskentelee pää- tai sivutoimisesti yksityisvastaanotolla - eli yrittäjänä. Korva-, nenä- ja kurkkutautien lääkäreillä, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreillä ja käsikirurgeilla vastaava luku on 80 prosenttia.

Nuori Lääkäri kokosi tähän juttuun tuhdin tietopaketin aloittelevalle lääkäriyrittäjälle. Lisää tietoa ja vinkkejä yritystoiminnan aloittamiseen ja ylläpitoon löytää esimerkiksi Lääkärien talousryhmä –nimisestä Facebook-ryhmästä, jonka ylläpitäjänä Johans toimii. Ryhmässä keskustellaan ja jaetaan vinkkejä muun muassa lääkäriyrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen liittyvissä asioissa. Tällä hetkellä ryhmässä on 2200 jäsentä.

Minkälaisia yrityksiä lääkäri voi perustaa?

Johansilla on lääkärin töiden tekemistä varten sekä ammatinharjoittajan luvat että oma osakeyhtiö.

”Minulla oli jo ennestään oma yritys olemassa. Kun aloin tehdä lääkärin töitä yrityksen kautta, muutin yritykseni osakeyhtiöksi hyvän tilitoimiston avulla ja lisäsin toiminta-alueeksi myös lääkäripalvelut.”

Yksinkertaisin yrittäjyyden muoto on yksityinen elinkeinonharjoittaminen. Puhekielessä viitataan yleensä toiminimellä työskentelyyn. Lääkärien kohdalla puhutaan myös ammatinharjoittamisesta, joskin sillä voidaan viitata myös ylipäänsä lääkärin työskentelyyn oman yrityksen kautta.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja tarvitsee toimintaansa varten Y-tunnuksen. Sen hakemiseen riittää sähköinen tai paperinen ilmoitus, joka toimitetaan Patentti- ja rekisterihallitukseen. Ilmoituksessa muun muassa keksitään omalle yritykselle nimi. Jos ei halua heittäytyä luovaksi, yrityksensä nimenä voi käyttää myös omaa nimeään.

Lisäksi määritellään, millä alalla tai aloilla yritys toimii. Sama yritys voi periaatteessa tuottaa terveyspalveluiden lisäksi vaikkapa catering-palveluita, jos yrittäjä näin haluaa.

Haettaessa Y-tunnusta on myös esitettävä arvio tulevista yritystoiminnan tuloista. Tämä helpottaa oikean suuruisen veron laskemista.

Y-tunnus on henkilötunnuksen tapainen, numeroita ja kirjaimia sisältävä yksilöllinen tunnus, jolla yrittäjä erottuu muista. Y-tunnus pitää liittää esimerkiksi yrittäjän tekemiin laskuihin, sillä ilman sitä ei ole oikeutta laskuttaa. Lisäksi se velvoittaa yrittäjää pitämään kirjanpitoa, johon kirjataan saadut tulot ja yrityksen toimintaan liittyvät ostot.

Vuoden 2018 alussa Y-tunnuksen hankkiminen sähköisesti maksoi 75 euroa.

Pelkän Y-tunnuksen hakemisen eli elinkeinonharjoittamisen lisäksi lääkäri voi yksin tai yhdessä muiden kanssa perustaa erilaisia yrityksiä, kuten osakeyhtiön tai osuuskunnan. Eri tyylisiä yrityksiä kutsutaan yritysmuodoiksi. Niiden perustaminen on hieman monimutkaisempaa ja kalliimpaa kuin pelkkä Y-tunnuksen hankkiminen.

Lääkärin täytyy tehdä ilmoitus oman vastaanoton pitämisestä

Lääkärin työn tekemiseen oman yrityksen kautta tarvitaan lisäksi erillisiä ilmoituksia ja vakuutuksia. Näistä tärkeimmät ovat rekisteröityminen Aluehallintaviraston (Avi) yksityisten terveyspalveluiden tuottajien listalle sekä potilasvakuutus.

Avi on virasto, jonka yhtenä tehtävänä on valvoa alueensa yksityisten terveyspalveluiden tuottamista. Siksi se haluaa tietää, kuka palveluita tarjoaa, ja millä laajuudella. Yksityisiä terveyspalveluita tuottavat yritykset sitoutuvat tekemään vuosittain toimintakertomuksen, josta ilmenevät muun muassa asiakasmäärät ja tarjottujen palveluiden kattavuus.

Avin ilmoitus on yksi lääkärin yritystoiminnan alkutaipaleen suurimmista menoeristä. Yritysmuodosta ja yritystoiminnan laajuudesta riippuen pelkän rekisteröinnin hinta voi nousta jopa useisiin tuhansiin euroihin.

”Avin listoille rekisteröityminen tuntui aluksi kovin byrokraattiselta, mutta palvelu on aina ollut hyvää. Virastosta tarjotaan ohjeistusta ja apua sitä tarvitseville. Myös vakuutusyhtiöiden kanssa asioiminen on helppoa”, Johans kertoo.

Potilasvakuutuksen ottaminen on lain mukaan pakollista mahdollisia työssä syntyviä henkilövahinkoja varten. Työsuhteessa työskenteleville lääkäreille työnantaja järjestää vakuutukset. Yrittäjänä toimiva lääkäri vastaa vakuutuksestaan itse.

Lääkäriliitto tarjoaa kaikille jäsenilleen jäsenetuna potilasvakuutuksen, joka riittää yksityisen vastaanoton pitämiseen eli elinkeinonharjoittajana toimimiseen. Jos lääkäri tekee töitä osakeyhtiön kautta, yritykselle on hankittava erillinen potilasvakuutus. Potilasvakuutuksia tarjoavat yleisimmät vakuutusyhtiöt.

Osa-aikaista ammatinharjoittamista toiminimellä

Jos lääkärin töitä tekee oman yrityksen kautta vain osa-aikaisesti, riittää usein yritystoiminnan muodoksi yksityinen elinkeinonharjoittaminen. Siinä kirjanpito ja verottajan kanssa asioiminen on varsin yksinkertaista, ja usein paperitöistä selviää ilman erillistä kirjanpitäjää.

Kuten yritystoiminnassa yleensä, myös ammatinharjoittajana toimiva lääkäri voi vähentää maksamansa veron määrää kirjaamalla toiminnan kustannuksia yrityksen kirjanpitoon. Esimerkiksi toimitilat, yrittäjän eläkevakuutus ja lääkärin hankkimat työvälineet ovat kaikki liiketoiminnan kannalta välttämättömiä kuluja.

Vastaanottoa pitävälle lääkärille riittää niin sanottu yksinkertainen kirjanpito. Se tarkoittaa sitä, että lääkäri kirjaa ylös kaikki yritystoiminnan tulot ja menot. Terveyspalveluista ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa, mikä tekee kirjanpidon vieläkin helpommaksi.

Ammatinharjoittajan ei edes tarvitse avata yritykselle omaa tiliä - joskin sellainen helpottaa esimerkiksi veroilmoituksen tekoa. Tämä hyödyttää ammatinharjoittajaa siinä mielessä, että kaikki laskutetut vastaanottopalkkiot ovat suoraan lääkärin käytettävissä heti maksun saapuessa tilille.

Toisaalta ammatinharjoittaja vastaa itse yrityksensä taloudesta, kuten mahdollisista veloista. Ammatinharjoittaja ei voi mennä osakeyhtiön tavoin konkurssiin, mikä tekee elinkeinonharjoittamisesta taloudellisesti riskialttiimpaa. Satunnaista iltavastaanottoa pitävälle lääkärille tästä ei luultavasti koidu harmia, mutta päätoimisen yrittäjän on otettava talousriskit tosissaan.

Osakeyhtiö täysipäiväistä vastaanottoa pitävälle

Täysipäiväisen yksityisvastaanoton pyörittämiseen Johans suosittelee osakeyhtiön perustamista.

”Pelkkä ammatinharjoittaminen tuntuu taloudellisesti epävakaalta ja on verotuksellisesti epäedullisempi täysipäiväisessä työssä. Lisäksi firman rahat ja omat rahat ovat sekaisin, mikä vaatii tarkkuutta”, Johans kommentoi.

Osakeyhtiön perustaminen vaatii hieman enemmän paperityötä kuin pelkkä toiminimen rekisteröinti. Vaivannäkö palkitaan muun muassa sillä, että osakeyhtiön kautta tehtävä liiketoiminta on selkeästi erillään muista tuloista.

Osakeyhtiön kautta lääkärin töitä tehtäessä on hankittava erillinen potilasvakuutus, sillä Lääkäriliiton jäsenetuna tarjoama vakuutus ei kata yhtiömuotoista toimintaa. Myös yrittäjän oma tapaturmavakuutus on lakisääteinen.

Jos toiminta ei ole aivan pienimuotoista, on lisäksi lain mukaan pakko hankkia yrittäjän eläkevakuutus (YEL). Sama pätee myös ammatinharjoittamiseen, jos vuodessa tekee töitä yli 7700 euron edestä.

Osakeyhtiön perustamiseen vaaditaan tällä hetkellä vähintään 2500 euron alkupääoma, joka yrittäjän on laitettava syrjään yritystä varten. Osakeyhtiölakia ollaan syksyllä 2018 päivittämässä, ja on mahdollista, että vaatimus alkupääomasta poistuu kokonaan.

Veroa maksetaan kuten ammatinharjoittamisessakin, eli arvioidun tuloksen mukaan etukäteen. Palkkansa lääkäri joutuu nostamaan itse osakeyhtiöstä, ja kirjanpito tehdään niin sanotusti kaksinkertaisena, mikä tekee siitä monimutkaisempaa.

Johans suositteleekin osakeyhtiötä harkitsevaa lääkäriä hankkimaan myös asiansa osaavan kirjanpitäjän.

”Silloin voi itse keskittyä siihen mitä osaa parhaiten, eli lääkärin työhön.”

Hinnat voivat yllättää paitsi asiakkaan, myös yrittäjän

Yksi tärkeimmistä asioista yrityksen elinkelpoisuudelle on riittävä hinnoittelu. Riippumatta siitä tekeekö lääkäri töitä elinkeinonharjoittajana tai vaikkapa osakeyhtiön kautta, myytävän palvelun hinnassa on huomioitava pakolliset verot ja muut kulut.

Hieman yksinkertaistettuna: jos elinkeinonharjoittaja haluaa yksittäisestä vastaanotosta itselleen viidenkymmenen euron korvauksen, on hintalapun oltava sata euroa.

Sadasta eurosta verottaja ottaa muutaman kymmentä prosenttia itselleen ansiotulon verotuksessa. Lisäksi on huomioitava yrittäjän eläkemaksut ja muut pakolliset kulut, joita yrityksellä on. Osakeyhtiön tapauksessa laskelmat muuttuvat hieman monimutkaisemmiksi, mutta senkin toiminnassa pätevät samat lainalaisuudet.

Lääkäriliitto ylläpitää Practicus-palvelua, joka tarjoaa tukea ja tietoa yksityisvastaanottoa pitäville lääkäreille. Palvelu avustaa esimerkiksi sopivan vastaanoton hinnan laskemisessa.

Yhä harvempi lääkäri on yrittäjänä täysin itsenäinen

Yhden lääkärin pyörittämä, täysin itsenäinen vastaanotto alkaa nykyään olla harvinaisuus. Osaltaan siihen on vaikuttanut suurten lääkärikeskusten kasvu ja niiden tarjoamat ammatinharjoittaja- ja yrityssopimukset, joiden kautta yritystoiminta on helppo aloittaa.

Ammatinharjoittajana toimiva lääkäri voi tehdä sopimuksen lääkärikeskuksen kanssa keskuksen toimitiloissa työskentelystä. Silloin lääkärin vastaanotolle voi varata aikoja lääkäriaseman ajanvarauspalvelusta, ja lääkäri voi vuokrata vastaanottotilat ja tutkimusvälineet lääkäriasemalta.

Samaten myös osakeyhtiön kautta työskentelevä lääkäri voi liittyä osaksi lääkärikeskusta. Lääkäriasemat saattavat auttaa myös yritykseen liittyvässä paperityössä. Käytännössä myös lääkärin työn hoitaminen helpottuu, sillä esimerkiksi potilaan lähettäminen laboratorio- tai röntgentutkimuksiin on lääkärikeskuksen sisällä helppoa.

Lisäksi Suomessa on muutamia lääkäriosakkuuspalveluita. Ne ovat eräänlaisia yrittäjyyden ja palkkatyön välimuotoja, jotka mahdollistavat palkan nostamisen osinkoina. Tällöin verotus kevenee ja toisaalta esimerkiksi sijoittaminen helpottuu.

Ammatinharjoittaja- ja yrityssopimukset ovat suosittuja, mutta niiden kasvava määrä on herättänyt myös huolta. Sopimukset sitovat yrittäjänä toimivat lääkärit lääkärikeskukseen. Useat lääkärikeskukset esimerkiksi määrittelevät toimitiloissaan työskentelevien lääkärien vastaanottojen hinnat. Lisäksi sopimukset ovat kalliita: tyypillistä on, että lääkärikeskus perii esimerkiksi viidenneksen elinkeinonharjoittajan tuloista vuokrana.

Sopimukset voidaan myös päättää ilman erityistä syytä kuukauden irtisanomisajalla – toisin kuin esimerkiksi kunnallisen terveydenhuollon työsopimukset, joissa on lain määräämä irtisanomisaika.

Toisaalta, ilman suurten lääkärikeskusten mainetta riittävän suuren potilaskunnan muodostaminen voisi olla hankalaa. Keskusten brändit vetävät potilaita puoleensa, ja ilman potilaita yrittäjällä ei ole tuloja.

Kirjaudu sisään kommentoidaksesi.