Lääketieteellisillä aloilla on viime vuosina ollut vakiintunut valintatapa: hakija valitsee yhden lääketieteellisen tiedekunnan, johon hän pyrkii yhdistelmällä pääsykoetta ja ylioppilastodistuksen lähtöpisteitä. Tämä ei suinkaan ole ainoa mahdollinen tapa valita tulevat lääkärit koulutukseensa. Löytyisikö parempi menetelmä yhteisvalinnan tai suoravalinnan avulla, vai onko nykyinen opiskelijavalinta paras mahdollinen?
Lääketieteellisen valinta-asioita koordinoi dynaamisesti nimetty Lääketieteellisten alojen valtakunnallinen valintatoimikunta. Opiskelijoiden valitseminen ei ole yksinkertaista puuhaa, ei varsinkaan suurta suosiota vuodesta toiseen nauttivilla lääketieteellisillä aloilla. Optimaalinen valintatapa palvelee haun kolmea sidosryhmää: hakijaa, yliopistoa ja yhteiskuntaa. Hakijalle tulisi tarjota oikeudenmukainen valinta, yliopistolle paras mahdollinen opiskelija-aines ja yhteiskunnalle kustannuksiltaan edullinen menetelmä. Viimeisen vuoden aikana valintatoimikunnassa on tutkittu kahta mahdollista valinnan kehityssuuntaa – yhteisvalintaa ja suoravalintaa – näistä kolmesta näkökulmasta.
Yhteisvalinnalla tarkoitetaan hakutapaa, jossa hakija voisi nykytilanteesta poiketen hakea kerralla useampaan lääketieteelliseen tiedekuntaan, prioriteettijärjestyksessä. Valintatoimikunta selvittää edellytyksiä siirtyä yhteisvalintaan ja pyrkii arvioimaan sen vaikutusta hakijakäyttäytymiseen. Syksyllä 2016 teetettiin kaikille samana keväänä lääketieteellisille aloille pyrkineille kysely, jossa selvitettiin hakukohdepreferenssejä hypoteettisessa yhteishakutilanteessa.
Kyselyyn vastasi 1859 lääketieteelliseen pyrkinyttä. Vastaajista 17 % olisi yhteishakutilanteessa hakenut toiseen tiedekuntaan kuin 2016, kun yhteishaku ei ollut mahdollinen. Vähiten kohteen vaihtajia oli Helsingissä (4 %) ja eniten Kuopiossa (30 %). Ouluun pyrkineistä ensisijaista kohdetta olisi vaihtanut 21 %, Tampereella 10 % ja Turussa 22 %. Tuloksista huomataan, että yli neljä viidestä lääketieteelliseen pyrkijästä on hyvin sitoutunut hakukohteeseensa, eikä vaihtaisi sitä, jos saisi pyrkiä useampaan tiedekuntaan samalla kertaa. Toisaalta kaupunkikohtaiset erot vaihtajien määrässä ovat suuria.
Toinen suuri kysymys valintamenetelmien tulevaisuuden suhteen on suoravalinta. Suoravalinta tehdään pelkästään aiemman opintomenestyksen, käytännössä ylioppilastodistuksen, perusteella. Suoravalinta on kuluneina kuukausina ollut pinnalla, kun OKM:n työryhmä julkaisi raporttinsa korkeakoulujen opiskelijavalinnoista marraskuussa. Raportti kehottaa korkeakouluja luopumaan valintakokeista, sillä ylioppilastodistuksella tapahtuvan suoravalinnan ajatellaan sujuvoittavan uusien ylioppilaiden korkeakouluopintojen alkamista.
Valintatoimikunta lähti tutkimaan suoravalinnan soveltuvuutta lääketieteellisen alan valintaan. Yksi suuri kysymysmerkki on suoravalinnan erottelevuuden riittävyys lääketieteen valintaan. Jouduttaisiinko tasapistein pyrkivistä hakijoista arpomaan sisään päässeet, ja onko arpa hakijan kannalta mielekäs valintaperuste? Toimikunta teki Turun LL-koulutusohjelmaan 2016 pyrkineiden lähtöpisteillä simulaation käyttäen suurempaa erottelevuutta antavaa pisteytysmallia.
Suoravalintasimulaatiossa huomattiin, että valittujen opiskelijoiden joukko poikkeaisi selkeästi vuonna 2016 toteutuneesta valinnasta. Vain 47 % vuonna 2016 todellisuudessa valituista hakijoista olisi valittu suoravalintasimulaatiossa. Huomattavaa on se, että miesten osuus sisäänpääsijöistä putoaisi todellisesta 50,3 %:sta simulaation 37,5 %:iin. Nykytiedon perusteella on mahdoton sanoa, kumpi ryhmä olisi ”parempi”, mutta suoravalintaa harkitessa täytyy tiedostaa, että valinnassa menestynyt joukko olisi aivan eri kuin aiemmin.
Hakijoita lääketieteelliseen riittää, ja näin on varmasti jatkossakin. Medisiinan tason laskua tässä on siis ehkä turha pelätä. Valintatapaa täytyy kuitenkin kehittää ja muokata jatkossakin. Mikä siis on paras tapa valita Suomen tulevat lääkärit – hakijan, yliopiston ja yhteiskunnan kannalta?
Inari Natri
LK
Lääketieteellisten alojen valtakunnallisen valintatoimikunnan opiskelijajäsen
Suomen Medisiinariliiton puheenjohtaja 2017
