Katsaus nykyhetkeen - medisiinaa laiturin nokasta

Katsaus nykyhetkeen - medisiinaa laiturin nokasta

Kesää on jo kulunut tovin. Työssään aloittaneet lääketieteen kandit ovat ehtineet huokaista helpotuksesta selvittyään ensimmäiset viikot uusissa haasteissa ympäri Suomen sairaaloita ja terveyskeskuksia. Ei varmasti löydy vanhempaa senioria, joka ei muistaisi ensimmäistä kesäänsä osastolla lääkärin sijaisena tai terveyskeskuslääkärinä avaamassa tärisevin käsin vastaanottonsa ovea kesäkuumuutta hohkaavaan odotushuoneeseen.

Yhtälailla myös nuoremmat medisiinarit kokeilevat untuvaisia siipiään amanuensseina eri erikoisalojen kirjavassa joukossa. Voisi siis sanoa, että perhosia on lennellyt kesän kynnyksellä lähes jokaisen medisiinarin ja vastavalmistuneen lääkärinalun vatsan pohjalla.

Täällä Suomessa lääketieteen opiskelijoilla on ainutlaatuinen mahdollisuus ottaa ensiaskeleet lääkärinä työskentelemisessä jo peruskoulutuksen aikana. Neljännen vuoden jälkeen lääketieteen kandi voi halutessaan päästä sijaistamaan lääkäriä esimerkiksi sairaalan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle.

Viimeaikaisissa keskusteluissa on väläytelty ajatusta opintojenaikaisten työskentelymahdollisuuksien rajoittamisesta. Vastalauseena en voi muuta kuin todeta, että työjaksot opintojen ohella ovat tärkeä ja vaalimisen arvoinen osa suomalaista lääketieteen peruskoulutusta. Käytännöntaitojen harjoittelu ja terveydenhuoltojärjestelmään tutustuminen vanhempien kollegoiden ja taitavan hoitohenkilökunnan ohjauksessa kasvattavat monesta epävarmasta kandista luottavaismielisen ja työelämään valmiin lääkärin. Yksinkertaistettuna autoa ei opi ajamaan pelkääjän paikalla. Rattiin on lopulta tartuttava itse, ja mieluiten sen tekee opettajan kanssa käytyjen ajotuntien jälkeen.

Potilasturvallisuus on aina etusijalla, mutta hyvällä seniorituella ja ohjauksella potilaat saavat kaksinkertaisin voimin varmistettua hoitoa sekä kandit vahvan kokemuspohjan hoitopäätösten ja -linjausten teossa. Suomalainen terveydenhuolto ja lääketieteellinen osaaminen on yksi maailman luotetuimmista ja arvostetuimmista. Lääkärien välinen kollegiaalisuus sekä tietojen ja taitojen eteenpäin välittäminen lisäävät jatkuvuutta ammattikunnan sisällä ja luovat avointa työkulttuuria, missä kollegaa autetaan. Se on meidän yksi merkittävimmistä voimavaroistamme.

Ennen kuin työoikeuksia ollaan millään lailla rajaamassa on välttämätöntä varmistaa  amanuenssuurien päivittäminen tälle vuosikymmenelle. Selkeät tavoitteet ja vuorovaikutukseen perustuva ohjaus ovat olennainen osa amanuenssuurien suorittamista. Keväällä järjestyssä Lääkäriliiton verkostofoorumissa päätettiin yhteistuumin tiedekuntien ja opetuksen kehittämistyöryhmän kanssa, että amanuenssuureja täytyy kehittää ja konkreettiset tavoitteet sisällyttää harjoitteluihin. Tästä tulemme varmasti kuulemaan lisää lähitulevaisuudessa.

Medisiinariliitto nosti alkuvuodesta esille viime aikoina opiskelijoita kovasti puhuttaneen ja jopa epävarmuutta kylväneen amanuenssuurien ja lääkärinsijaisuuksien rekrytointikulttuurin. Yhä suurempi osa opiskelijoita tiedustelee kesätyöpaikkaansa jopa puolitoista vuotta aiemmin. Hakuajat ja valintamenettelytavat ovat monen työnantajan kohdalla olleet epämääräisiä, ja paikat on monesti jaettu juurikin sille aikaiselle linnulle, joka on päättänyt oksalta lennähtää muiden vielä nukkuessa. Tänä kesänä allekirjoittanut on yllättynyt positiivisesti siitä, että moni työnantaja ympäri Suomea on ottanut käyttöönsä hakuajat ja antanut töitä kyseleville selkeät ohjeet muun muassa hakemusten lähettämisestä.  

Kesän vedellessä sujuvaa sammakkouintia kohti syksyä on jälleen sopiva hetki puhua uusien lääketieteen opiskelijoiden määristä. Syksyllä 2016 lääketieteen opiskelut aloitti Suomessa reilut 750 uutta opiskelijaa. Ulkomailla tutkintoa suorittavien määrä on puolestaan yli kaksinkertaistunut neljän vuoden aikana. Opiskelijamäärien kasvu ja samalla yliopistojen resurssien pieneneminen ovat suorassa ristiriidassa keskenään. Opetuksen laatu on turvatta jatkossakin!

Lääkäriliiton toukokuussa julkaisema koulutuspoliittinen ohjelma suosittelee aloittavien opiskelijoiden määrän laskemista 750:stä opiskelijasta enintään 600:aan. Suoranainen lääkäripula on jo ohitettu, kyse on enää lääkärien paikallisesta sijoittumisesta ympäri Suomea. Ensi kesän työpaikkoja tiedustellessa on ollut jopa yllättävää saada vastauksia, että neljännen vuoden kandeja ei tarvita, koska jo valmistuneita nuoria lääkäreitä on niin hyvin tarjolla. Miltä mahtaa näyttää tilanne muutaman vuoden päästä, kun ensimmäiset suuret mammuttikurssit valmistuvat. En itse jaksaisi asialla vaivata mieltäni, mutta pakostakin piirtelen tulevaisuutta suunnittelevalle mielikuvituskartalleni muutamia vaihtoehtoisia reittejä.

Loppujen lopuksi lääketieteen opiskelijat ja nuoret lääkärit voivat luottavaisin mielin uskoa tulevaisuuteen. Suuret muutokset monella eri rintamalla vavisuttavat maata jalkojen alla, mutta yhteiset tavoitteet ja arvot matkassa takaavat tukevan tien kulkea. Yhteisöllisyys ja kollegiaalisuus luodaan itse, se ei ole kitkettävissä säädöksin ja rajoituksin.

Toivottavasti jokaisella on tänä kesänä hetki aikaa istua alas laiturin nokalle ja hengittää rauhassa lämpimän kesäillan tuoksua ilman kiirettä tai velvollisuuksia. Sen me kaikki olemme ansainneet.

 

Minja Mykkänen, Turun SML-virkailija

Kirjaudu sisään kommentoidaksesi.