Valmistuvan ja nuoren lääkärin näkökulmasta huomionarvoisia tavoitteita ei hallitusohjelmasta puutu. Sanoma perusterveydenhuollon nykytilasta on kaikunut vaaleja edeltävästi hellittämättä niin potilailta kuin terveydenhuollon ammattilaisilta ja on selvästikin kantautunut kirkkaana Säätytalolle.Onkin ilahduttavaa todeta perusterveydenhuollon vahvistamisen olevan hallitusohjelmassa esillä juurta jaksain. Tästä hyötyy niin potilas kuin todennäköisesti kansantalous.
THL:n 6.6. julkaistun arvion mukaan perusterveydenhuolto tarvitsee jopa 1800 lääkäriin verrattavan lisätyöpanoksen, jotta hallitusohjelman keskeinen tavoite, eli perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy seitsemän vuorokauden sisällä, voisi toteutua. Vuonna 2017 potilas pääsi noin 45% tapauksista kiireettömään hoitoon viikon sisällä (Rissanen, 2019). Hallitusohjelmassa arvioidaan, että tavoite vaatisi osana ratkaisua noin 1000 yleislääkärin lisäyksen perusterveydenhuollon piiriin.
Aiheesta keskustellessa on tärkeä hahmottaa ero virkojen ja valmistuvien lisensiaattien osalta. Tavoitteeseen päästään palkkaamalla lääkäreitä täyttämättömiin virkoihin, mutta ennen kaikkea laajentamalla virkapohjaa. Lähivuosina Suomen työmarkkinoille valmistuu noin 900 lääkäriä per vuosi, mukaan lukien ulkomailla opiskelevat. Työikäisten lääkärien määrä kasvaa, eläköitymiset huomioiden, noin 400 vuodessa. Näin ollen uudet virat täyttyvät nykyisillä koulutusmäärillä sangen kevyesti; koulutamme jatkossakin lääkäreitä yli potilaidemme ja järjestelmän tarpeen.
Tuhat uutta täytettyä virkaa tuovat peräänkuulutettuja lisäresursseja tulevaisuuden sotekeskuksiin. Nämäkään lääkärit eivät toimi tyhjiössä, jolloin on välttämätöntä lisätä työtiloja, hoitohenkilökuntaa ja muuta henkilöstöä suhteessa lääkärivirkoihin. Näiden lisäysten tärkeyttä ja vaatimaa huomattavaa rahoitusta ei sovi unohtaa.
Lisäksi edellytetään muita merkittäviä panostuksia, jotta pääsisimme hamuiltuun, jopa 1800 lääkärin työpanoksen, tavoitteeseen. Hallitusneuvottelijat nostavat esiin organisaatioiden ja työnjaon uudistamisen, teknologioiden käyttöönoton sekä terveyskeskuslääkärityön houkuttelevuuden lisäämisen tarpeen ja merkittävän potentiaalin. Näitä hyödyntämällä tavoitellaan jopa 800 lääkärin työpanokseen verrattavan toiminnan tehostuksen aikaansaamista. Tulevaisuuden sotekeskuksia tuleekin kehittää edellä mainittuja hyödyntäen.
Kunnianhimoista tehostamisen kaavaillun hyödyn toteutumisen todennäköisyyttä on kuitenkin pohdittava tarkasti. On myös pidettävä mielessä mitä tilanne, jossa tiukennettu hoitotakuu toteutuu samalla kun tehostamiskeinojen hyödyt eivät realisoidu kaavailulla tavalla saattaisi aikaansaada. Mahdollisena vaarana on, että perusterveydenhuollon lääkärit joutuvat tiukan tilanteen eteen, missä työsarka kasvaa ja ensisijaisen tärkeä hoidon jatkuvuus on vaakalaudalla. Onkin mietittävä hoitotakuun realismia ja toisaalta tarkoituksenmukaisuutta kiireettömän hoidon kaikilla osa-alueilla. Oikealla lähestymistavalla ja oikein toteutettuna on silti kiireettömän hoitoon pääsemisen nopeuttaminen oleellinen tavoite.
Moniammatillinen ote ja viisas työnjako perusterveydenhuollossa on yksi hallitusohjelman päämääristä. Pitkään puhuttaneen työnjaon nykytilan tarkastelu on erittäin toivottua. Lääkärien tulisi yhä enemmän pystyä keskittymään suorittamaan töitä, jotka ovat koulutuksen ja osaamisen nähden tarkoituksenmukaisia ja järjestelmän kannalta järkiperäisiä. Diagnoosin ja hoidon määritys tulee pysyä lääkärin tehtävänä; toisaalta lääkäreillä on nykyään huomattava määrä oheistyötä, jonka perusteleminen on haasteellista. Lääkäri lääkärin töihin. Tämäkin vaatii hoitohenkilökunnan resursoinnin arviointia. Kehitystyön eri osa-alueita edesauttaa kaivattu kirjaus tutkimus- ja kehittämistoiminnan laajentamisesta osana perustyötä.
Yliopistot voivat iloita kaavaillusta 40 milj. € aikaisemmin karsitun rahoituksen ja yliopistoindeksin palauttamisesta. Yhdessä tiedeministerin nimityksen kanssa on selvä, että hallitusneuvottelijat näkevät sivistyksen, koulutuksen ja tieteen edistämisen osaavan Suomen tulevaisuuden kannalta olennaisena. Lääketieteen opiskelijan näkökulmasta tieteen ohella on keskeistä turvata laadukas perusopetus. Opetuksen resurssit ovat viime vuosina jäänet tarpeeseen ja sisäänottomääriin nähden vajaaksi. On aika asettaa resurssit sellaiselle tasolle, että valmistuville lääkäreille ympäri Suomen annetaan työkalut kantamaan ikääntyvän väestön tuomat haasteet menestyksellä.
Hallitusneuvotteluiden tuloksena tavoitellaan entistä osaavamman ja osallistavamman Suomen rakentamista, jotta yhteiskuntamme olisi kestävä pitkällä tähtäimellä. Hallitusohjelman tavoitteet antavat viisasti toteutettuna niin perusterveydenhuollolle kuin opetukselle ja tutkimukselle raamit menestystarinoiden tekemiseen. Tästä kiitämme tulevaa hallitusta.
Fredrik Ahlström
Puheenjohtaja
Suomen Medisiinariliitto
Riku Metsälä
Pääsihteeri
Suomen Medisinaariliitto
