Erikoislääkärikoulutuksen valintamenettelyn uudistus etenee. Huomista odottaessa on hyvä luoda katsaus nykytilanteeseen, siis siihen mitä jo varmaksi tiedetään tulevasta muutoksesta.
Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valintamenettelyn suunnittelu- ja kehittämistyö on edennyt lausuntovaiheeseen, joka käynnistyi tällä viikolla ja päättyy toukokuun alussa. Lausunnoissa esitetyt muutostarpeet työstetään mukaan ehdotukseen, minkä jälkeen viimeistelytyötä jatketaan kesän yli. Tavoitteena on valmis esitys haku- ja valintamenettelystä sekä tarvittavista toimenpiteistä elokuun loppuun mennessä. Ensimmäinen haku ja valinta on tarkoitus järjestää vuoden 2019 aikana. Nuorten Lääkärien Yhdistys – Koulutusvaliokunta keihäänkärkenään on mukana tekemässä uudistuksesta priimaa.
Koulutustarvearvioiden perusteella erikoislääkärikoulutusta pitää tulevaisuudessa lisätä. Todennäköisesti vieläkin enemmän, kuin aiemmin arvioitu 600 erikoislääkäriä vuodessa tulisi tulevaisuudessa valmistua vuosittain. Koulutustarpeen arviointi on koordinaatiojaoston suunnitelman mukaan tarkoitus päivittää vielä tänä vuonna.
Muutamien, saturoituneiden erikoisalojen: ortopedian, plastiikkakirurgian ja silmätautien koulutusta pitänee jonkin verran vähentää jatkossa. Vähentämisen tarve ei ole kovin suuri ja siinä tulee luonnollisesti huomioida työvoimatarve.
Toisaalta fysiatrialla, keuhkotaudeilla ja laboratoriolääketieteen aloilla sekä psykiatriassa nykyiset koulutusmäärät eli paljonko on viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin vuodessa valmistunut pitäisi jopa tuplata. Kaikkiaan erikoistumispaikkoja on siis monella erikoisalalla tarjolla niin hyvin, että erikoistujia tarvitaan jatkossakin lisää.
Valintakriteerit, alanvaihto ja kaksoistutkinto
Erikoistuvan lääkärin valinnassa käytettävistä kriteereistä monivalintatenttityyppistä valintakoetta, suosituskirjeitä (lukion rehtorilta ym.) tai perustutkinnon arvosanoja ei tulla käyttämään. Tavoitteena on muodostaa valintamenettely, jossa keskeistä on hakijan motivaation ja soveltuvuuden arviointi. Sekä työkokemus että tieteelliset meriitit halutaan huomioida.
Tulevaisuudessa pitää luoda myös avoin ja oikeudenmukainen käytäntö siinä, miten alalle soveltumaton erikoistuva saadaan ohjattua sopivalle alalle. Tällä hetkellähän mitään yhtenäistä mallia ei ole ja se on epäoikeudenmukaista varsinkin erikoistuvaa kohtaan.
Useammalle alalle erikoistumista tai alan vaihtoa ei mikään taho ole halunnut kieltää eikä estää.
Pitääkö painaa paniikkinappulaa?
Tärkeää on tiedostaa, että pelkästään ilmoittautumalla nyt erikoistumaan ei voi varmistaa erikoisalamuutoksen myötä paikkaa, muutenhan suosituimmat linjat olisivat jo vuosikymmeniksi eteenpäin tukossa.
Kolmasosa ulkomailla lääketiedettä opiskelevista opiskelee Baltian maissa ja heistä lähes kaikki todennäköisesti tulevat valmistuttuaan Suomeen – tai lähtevät muualle Eurooppaan. Reilu kolmannes opiskelee Ruotsissa ja erityisesti tämä joukko on parina viime vuonna kasvanut. Näistä Suomeen palaa todennäköisesti pienempi osa, sillä heillä ei ole palkka- eikä kielimotivaattoria. Lisäksi erikoistumisopinnot ovat Ruotsissa varsin hyvällä mallilla. Ulkomailla opiskelevien määrää ja tuloa Suomeen on kuitenkin tärkeää seurata tilanteen mukaisen toiminnan mahdollistamiseksi jatkossakin.
Työmarkkinoille vasta saapuvalle huojentava tieto on sekin, että nykyisten työelämässä olevien lääkäreiden eläköityminen kiihtyy 2020-luvulla merkittävästi – näin vapautuu työpaikkoja ja työelämässä olevien lääkäreiden kokonaismäärä ei juurikaan kasva vaikka nuoria valmistuukin aikaisempaa enemmän.
Summa summarum melkoisen todennäköisesti kaikki halukkaat pääsevät jatkossakin erikoistumaan ja vieläpä haluamalleen alalle. Tätä tukee koulutuspaikkojen lisäämisen ohella myös se etteivät jatkossakaan kaikki lääkärit erikoistune. Tähän astihan noin 80% lääkäreistä on erikoistunut työuransa aikana.
Mitä siis kannattaa tehdä? Kannattaa toimia ihan niin kuin ennenkin. Kannattaa hankkia työkokemusta – kaikenlaisesta kokemuksesta on lääkärin työssä hyötyä – ja miettiä sen pohjalta omia kiinnostuksen kohteita. Jos tutkimustyö kiinnostaa, kannattaa mennä mukaan. Jos mielessä on joku aloista, joilla on vähentämisen tarvetta (ortopedia, plastiikkakirurgia, anestesiologia, työterveyshuolto, silmätaudit), kannattaa pohtia olisiko rinnalle joku vaihtoehtoinen valinta. Jos ei sitä löydy, niin kannattaa uskoa omaan valintaan – paikka erikoistumaan kyllä aukeaa, ennemmin tai myöhemmin.
Voit lähettää omat kommenttisi koulutusvaliokunnan puheenjohtajalle Sara Mäkelälle (sara.makela@nly.fi), Ina Rissaselle (ina.rissanen@nly.fi) tai yhdistyksen varapuheenjohtajalle Jussi Paternolle (jussi.paterno@nly.fi) tai osallistua keskusteluun Nuoren lääkärin Facebook-sivulla!
Ilmari Larivuo
NLY:n hallituksen jäsen ja tamperelainen yleislääkäri
