Erikoisalat esittäytyvät – Työterveyshuolto

Julkaistu Nuori Lääkäri -lehdessä: 12/2015

Erikoisalat esittäytyvät – Työterveyshuolto

Työterveyshuolto on Suomen toiseksi suosituin erikoistumisala. Aleksis Pohjola päätyi työterveyslääkäriksi sattumalta, mutta kuukauden töiden jälkeen tuleva erikoistumisala oli selvä

Aleksis Pohjola, 34, valmistui lääkäriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2007. Pohjola pohti aluksi pitkään erikoistumista yleislääketieteeseen. Myös oikeustieteen opinnot kiinnostivat. YEK-vaiheen jälkeen hän ajautui tekemään hetken töitä kunnallisella työterveydenhuollolla. Se johti vuoden 2011 lokakuussa työterveyshuollon töihin Mehiläisellä Karjaalla. ”Siellä huomasin, että työterveyshuoltohan onkin oikein mielenkiintoista! Sain heti Mehiläisessä yritysvastuuta, ja siellä oli valmiina prosesseja muun muassa työpaikkaselvityksiin ja työterveysneuvotteluihin”, Pohjola kuvaa. Esimiehet olivat kannustavia, ja kuukauden työskentelyn jälkeen Pohjola ilmoitti itsensä työterveyshuollon erikoistuvaksi lääkäriksi Helsingin yliopistoon.

Parhaina puolina työterveyshuoltoon erikoistumisessa Pohjola kokee muun muassa erilaisten ammattikuntien hoitamisen, tehdastyöläisistä toimistolaisiin. ”Työpaikat tulevat myös tutuiksi, etenkin jos saa olla pidempään samassa paikassa työterveyslääkärinä”, Pohjola kertoo. Hyvänä puolena hän kokee myös sen, että työterveydenhuoltoon saa erikoistua ammatinharjoittajana.

Toisaalta Pohjolan mukaan koko työterveydenhuollon toiminta perustuu työterveyshuoltolakiin, ja sen myötä valtioneuvoston päätöksiin hyvistä työterveyshuoltokäytännöstä. ”Aluksi kokonaisuus voi olla hankala käsittää. Koko homma voi tuntua aikamoiselta puurolta.” Pohjolan mukaan kärryille pääsee kuitenkin nopeasti.

Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri työllistyy kunnallisiin työterveyskeskuksiin, yksityisille palveluntuottajille tai suoraan yritysten työterveyslääkäriksi. ”Erikoistuneena voi toimia tarkempana asiantuntijana. Tällaisia tarvitsevat esimerkiksi erilaiset ammattiliitot, Työterveyslaitos, Kela ja vakuutusyhtiöt”, Pohjola listaa.

Pohjola näkee alan kehityksen tulevaisuudessa suotuisana. ”Eläkeiät pitenevät ja uudet sukupolvet on pidettävä työkykyisenä”, Pohjola laskee. Työterveydenhuollon kehityksessä hän näkee myös valtiolla suuren vastuun. Valtion ei Pohjolan mielestä tulisi leikata esimerkiksi sairaanhoidon Kela-korvauksista. ”Työterveyden kulut maksavat pääasiassa työnantaja ja työntekijät eri vakuutusten kautta, eivät veronmaksajat”, Pohjola sanoo.

Työterveyshuollossa tarvitaan Pohjolan mielestä yhä enemmän sosiaalisuutta, etenkin yhteistyössä yritysten edustajien kanssa. ”Työterveyslääkäri kohtaa työssään erilaisia työntekijöitä, työnantajia ja yrittäjiä”, Pohjola kuvaa. Pohjolan mielestä on myös hyvä omata kattavat yleislääkärin taidot. ”Työterveyshuolto ei ole vain sairaslomien kirjoittamista. Kokonainen uusi maailma voi avautua, jos haluaa tehdä hieman poikkeavaa kliinikon työtä”.

 

TYÖTERVEYSHUOLTO

  • Työterveyshuolto on yleislääketieteen jälkeen toiseksi suosituin erikoistumisala Suomessa.
  • Vuonna 2014 yliopistoissa oli kirjoilla 842 työterveyshuoltoon erikoistujaa, joista 92 aloitti opintonsa vuonna 2014. Vuonna 2014 valmistui 46 työterveyshuollon erikoislääkäriä.
  • Työikäisiä työterveyshuollon erikoislääkäreitä oli vuonna 2014 Suomessa 836. Samaan aikaan työterveyshuolto työllisti osa-aikaisesti tai täyspäiväisesti noin 2000 lääkäriä.

 

Kirjaudu sisään kommentoidaksesi.