Terveydenhuollon henkilökunnan velvollisuus on kertoa potilaalle hänen terveydentilastaan ja lääketieteellisestä hoidosta ymmärrettävästi. Vastaanotolla lääkäri arvioi itse tulkkauksen tarvetta, kun hän ei hallitse potilaan äidinkieltä. Ammattitaitoinen tulkki välittää tiedon ja kysymykset potilaan ja terveydenhuollon henkilökunnan välillä puolueettomasti ja varmistaen, että asiasisältö ymmärretään oikein. Turkin kielen tulkki Reeta Çitir näkee työssään, miten monissa terveyspalveluissa tulkkausta hyödynnetään luontevasti. Hän kertoo kokemuksesta, että on paljon tilanteita, joihin tulkki kannattaa rohkeasti pyytää mukaan.
Tulkin kanssa työskentely on yleistä
Asioimistulkki on henkilö, joka tulkkaa kahden tai useamman keskustelijan eri kiellillä käytävää keskustelua ja viestintää yhdeltä kieleltä toiselle. Hänen tehtävänään on välittää sekä puhuttu viesti että ei-kielellinen viestintä mahdollisimman kattavasti ja muuttumattomana. Asioimistulkki on ikään kuin silta, jolla viranomaisasiakas ja vieraskielinen asiakas kohtaavat.
Asioimistulkeilla voi olla hyvin moninainen koulutustausta. Suomessa voi suorittaa asioimistulkin ammattitutkinnon useissa eri aikuiskoulutuskeskuksissa. Osa asioimistulkeista on koulutustaustaltaan filosofian maistereita ja osalla on ammattikorkeakoulusta saatu tulkki (AMK) nimike. Hankitun koulutuksen lisäksi asioimistulkin työssä korostuu jatkuva itseopiskelu. Koska kieli elää ja kehittyy eri elämäntilateiden ja tapahtumien mukana, ammattitaitoinen tulkki ei voi koskaan tuudittautua ajattelemaan, että kielitaidon ylläpitämiseen tarvittavaa työtä ei olisi, sanoo Citir.
Ammattimainen ja onnistunut tulkkaus edellyttää muutakin kuin hyvää kielitaitoa. Asioimistulkin tulee pysyä puolueettomana eikä tuo omia ajatuksiaan tai sisältöä keskusteluun, vaikka hän väistämättä vaikuttaa tilanteessa syntyvään vuorovaikutukseen. Samalla tulee hallita alakohtainen erityisterminologia, kulttuurisidonnaiset fraasit sekä keinot, joilla tarkentaa viestin aluperäistä ajatusta, jos ei ole täysin ymmärtänyt sitä. Kulttuurillisten, viestintään ja vuorovaikutukseen vaikuttavien tekijöiden huomioiminen on yksi asioimistulkin tehtävistä.
Tulkkia käytetään paljon muuallakin kuin terveydenhuollossa. Asioimistulkkeja tarvitaan niin päiväkodeissa, virastoissa, sairaaloissa kuin oikeudessakin. Tulkit työskentelevät kaikissa niissä ympäristöissä, missä erikieliset ihmiset kohtaavat toisiaan saman asian äärellä. Tulkki voi olla saman päivän aikana vasukeskustelussa, sydänkirurgin vastaanotolla ja poliisikuulustelussa.
Tulkki voi työskennellä myös etäyhteyden kautta. Etätulkkausta käytettäessä tulisi aina huomioida käsiteltävän asian vaativuus, vieraskielisen asiakkaan kyky ymmärtää etänä olevaa tulkkia sekä etätulkkauksessa käytettävien laitteiden kunto. Erityisesti lasten, vanhusten tai muuten ymmärrys- tai kommunikointikyvyiltään rajoittuneen henkilön kohdalla puhelimitse tehtävä etätulkkaus ei välttämättä onnistu, sillä viestinnälliset keinot ovat tuolloin rajoitettu vain puhuttuun kieleen; normaalissa viestinnässä tukena käytettävät kehon eleet ja ilmeet eivät välity puhelimitse.
Tulkkaamisen oikeudellinen perusta
Oikeus käyttää tulkkia on kirjattu Suomen lakiin useissa eri laissa, kuten esimerkiksi kielilaissa (428/2003), terveydenhuoltolaissa (1326/2010), laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) sekä laissa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta (695/2019). Pääsääntönä on, että asian tullessa esille viranomaisen aloitteesta viranomaisen tulee huolehtia, että yksityishenkilön kielelliset oikeudet toteutuvat.
Ammattitaitoinen tulkki turvaa viranomaiselle mahdollisuuden hoitaa omaa tehtäväänsä ilman kielestä johtuvia väärinkäsityksiä.
Tulkin käyttö voidaan nähdä myös osana viranomaisen oikeusturvaa.
Oikeutta käyttää tulkkia terveydenhuoltopalveluissa ei ole rajattu tiettyyn aikaan. Esimerkiksi erityissairaanhoidon piirissä tulkin käyttö on hyvinkin perusteltua, vaikka potilas olisikin saavuttanut jo päivittäisessä elämässä tarvittavan kielitaitotason.
Hoitohenkilökunnan tulisikin aina arvioidessaan potilaan tulkin tarvetta ottaa huomioon kyseisen potilaan suomen kielen taso, käsiteltävän asian hankaluus sekä potilaan oma toive tulkin tilaamisesta. Päivittäisessä elämässä käytetty suomen kieli on hyvin erilaista verrattuna vaikkapa neurologin tai kardiologin käyttämään ammattisanastoon.
Kielellisiä haasteita lisäävät myös koulutustaustojen eroavaisuudet. Samaa kieltä puhuvien maahanmuuttajataustaisten potilaiden joukossa voi olla hyvin korkeakoulutettuja ihmisiä mutta myös ihmisiä, joilta puuttuu luku- ja kirjoitustaito kokonaan. Asetelma on omiaan hankaloittamaan vastaanottoa: asiakas ei välttämättä tunnista sisäelimiä tai intiimialueen eri osia. Tällöin tarvitaan sekä tulkkia että muuta materiaalia, jotta tieto saadaan välitettyä potilaalle ymmärrettävästi. Çitir kertoo, että hänellä on terveyshuollon puolella tehtävissä tulkkaukauksissa mukanaan myös aiheeseen liittyviä kuvia, joihin on esimerkiksi nimetty eri elimen osat. Kuvatukea käyttämällä voidaan varmistua siitä, että myös heikommin asiaan perehtynyt vieraskielinen asiakas ymmärtää, mistä on kyse.
Osaava tulkki on puolueeton
Turkin kielen tulkki Reeta Çitir pitää tärkeänä ammattitaitoisten tulkkien käyttöä. Hän tuo esiin sekä viranomaisen oikeusturvan, että potilaan oman äänen esiin kuulumisen. Koska tulkkauksessa syntyvän vuorovaikutuksen ja viestinnän edellytyksenä on kaikkien osapuolten välinen luottamus, tulkin puolueettomuus on ehdottoman tärkeää.
Jos potilaan puoliso toimii tulkkina esimerkiksi neuvolassa, voi sekä puolison kielitaito että puhetapa vaikuttaa keskusteluun. Jos puoliso tulkkaa neuvolan henkilökunnan vastaukset töksäyttelevästi tai ei osaa selittää potilaan asiaa, voi tämä hankaloittaa niin vuorovaikutusta kuin lääketieteellisen ongelman havaitsemista. Çitirin mielestä olisi tärkeää, että jokainen saa juuri matalan kynnyksen palveluissa puhua äidinkielellään, jotta jokainen pääsee luontevasti kertomaan omista kokemuksistaan. Asiaa voi pohtia myös yksityisyysnäkökulmasta: miltä itsestä tuntuisi, jos oma puoliso toimisi tulkkina esimerkiksi mielenterveys- tai intiimiasioissa?
Mikäli perhe kieltäytyy tarjotusta tulkista ja lääkäri kokee, että tulkki olisi silti tarpeen, voi vedota esimerkiksi viranomaisen oikeusturvaan. Koska lääkärillä on velvollisuus antaa potilaalle tietoa terveydestä ymmärrettävällä tavalla, on hänellä myös oikeus hankkia tilanteeseen tulkki. Lasten käyttämistä tulkkina Çitir vastustaa: “Se on todella iso vastuu lapselle tai nuorelle. Mitä jos tulkkaa väärin ja tapahtuu hoitovirhe? Seuraamus voi olla tulkkaajalle kohtuuttoman iso. Lapsi ei myöskään välttämättä ole puolueeton ja voi taivutella potilasta haluamaansa suuntaan.”
Tulkkikin hyötyy esivalmistelusta
“Tulkkaaminen on aina laadukkaampaa, jos tulkilla on jotain etukäteistietoja valmistautuakseen toimeksiantoon”, Çitir sanoo. Asioimistulkin ammattisäännöstö (SKTL 2021) myös velvoittaa tulkin valmistautumaan tulevaan tulkkaukseen. Mikäli tulkki on saanut vastaanottokäynnin aiheen etukäteen tietoonsa, hän pystyy valmistautumaan käsiteltävään asiaan sekä sanastollisesti että henkisesti.
Usein kuitenkin käy niin, että tulkki ei saa etukäteistietoa tapaamiseen liittyen ja joutuu tekemään valmistautumistyön pelkän tilaavan osaston perusteella. Yllättävä tilanne voi johtaa siihen, että tulkki joutuu tekemään keskeytyksiä etsiäkseen sopivia vastineita esimerkiksi vaskulaarianomalialle, neurofibromatoosille tai muille erityistermeille.
Välillä valmistautuminen on myös henkistä. Mikäli tulkki tietää etukäteen menevänsä tulkkaamaan esimerkiksi lastensairaalaan epilepsiaan liittyvää vastaanottokäyntiä tai tutkimustulosten kertomista, hän voi henkisesti valmistautua siihen, että potilaalle ja mahdollisesti läsnäoleville huoltajille tilanne saattaa olla hyvinkin raskas.
Loppupelissä kyse on kuitenkin potilaan edusta. Tulkki ilman esitietoja on kuitenkin parempi ratkaisu kuin ei tulkkia, jos potilaan kanssa keskustelu sitä vaatii. Çitir peräänkuuluttaa myös etukäteen sovittuja työpaikan sisäisiä käytäntöjä. (NOSTO)Lääkärin työaikaa ja osaamista hukataan, jos hänen pitää päivystyksessä alkaa selvittää, mistä numerosta tulkki soitetaan ja alkaa sopia kielistä ja aikatauluista.(NOSTO)
Modernia hoitoa myös maahanmuuttajille
Nykyaikaisen hoidon perusta on keskustelu ja yhteistyö potilaan ja lääkärin välillä. Tämä korostuu etenkin perusterveydenhuollossa.
Miten onnistumme osallistamaan ja motivoimaan potilasta, joka ei pysty ilmaisemaan omaa tahtoansa tai mielipidettään luontevasti?
Çitir muistuttaa, että potilas, jonka suomen kieli ei vastaanotolla riitä, kertoo sen mitä osaa, ei välttämättä sitä mitä haluaisi sanoa.
Laadukas tulkkaus ja tulkkauspalveluiden käyttö on tärkeää nähdä sen tuottaman hyödyn kautta.
Tulkin avulla voidaan saada potilas kuuluviin ja aktiiviseksi osaksi hoitoa. Kun potilas kokee, että hän voi kertoa asiansa ja tulee ymmärretyksi, voi hoitohenkilökuntaan syntyä parempi suhde. Neuvola on usein Suomen virallisia kieliä äidinkielenään puhuville paikka, jossa perheet voivat jakaa ilot ja surut. Maahanmuuttaja voi kokea palvelun vieraannuttavana, jos kielimuuri tulee ongelmaksi (1).
Ymmärryksen virheet voivat aiheuttaa myös hoitovirheen, mikä hoitohenkilökunnan tulisikin pitää mielessä, sillä vastuu on tässä suhteessa heillä. Kollegat Kyrönlahti, Taskinen ja Malila nostivat tutkimuksessaan (2) esiin maahanmuuttajataustaisten lasten suuremman syöpäkuolleisuuden todeten: “Terveyspalveluiden pitäisi olla helposti saavutettavissa, jotta hoitoon hakeutuminen tapahtuisi ajoissa.” Ei olekaan vaikea todeta, että ammattitaitoinen ja matalalla kynnyksellä hyödynnetty tulkkauspalvelu on tärkeä osa palveluiden helppoa saatavuutta ja terveyden edistämistä.
Muista nämä asiat tulkin kanssa työskennellessäsi
Valmistaudu tulkkivastaanottoon etukäteen, jos mahdollista – Kannattaa etukäteen miettiä, kuinka itse toivoo asian käsittelyn etenevän. Tässä vaiheessa on hyvä myös valita niin sanottu puheenjohtaja sellaisiin tapaamisiin, joissa paikalla on useampi kuin yksi asiantuntija.
Varaa riittävästi aikaa – Tulkattuun vastaanottokäyntiin on hyvä varata riittävästi aikaa. Yleissääntö on, että tulkattuun tapaamiseen tulisi varata tuplasti se aika, mitä yksikieliseen käyntiin varattaisiin.
Anna vastaanoton alussa tulkille hetki aikaa esitellä itsensä ja tehtävänsä molemmilla kielillä – Tulkin esittäytyminen selkeyttää tulkin roolia tapaamisessa ja luo pohjan asiakkaiden ja tulkin väliselle luottamukselle. Ammattitaitoinen tulkki kertoo usein esittelyssä, minkä kielen tulkki on, tulkkaavansa yksikön ensimmäisessä persoonassa, tulkkaavansa kaiken mitä keskustellaan ja olevansa puolueeton ja salassapitovelvollinen. Jos potilaana on esimerkiksi lapsi, ammattitaitoinen tulkki osaa huomioida tämän sekä esittelyssään että tulkatessaan. (Lapselle voi olla hämmentävää, jos tulkki käyttää tulkatessa minä-muotoa.) Esittelyn jälkeen vastaanottotilanne on helppo aloittaa samoin kuin yksikielisellä vastaanotolla, eikä kummallakaan osapuolella ole epäselvyyttä siitä, mitä tulkki on tilanteessa tekemässä.
Puhu, kuten tulkkia ‘ei olisikaan’ – Tulkin välityksellä puhuttaessa potilasta tulisi puhutella samoin kuin puhuttelisi potilasta yksikieliselläkin vastaanotolla. Voi suoraan kysyä, “mitä sinulle/teille kuuluu” sen sijaan, että kierrättää kysymyksen tulkin kautta esim. “Kysy häneltä..”.
Tulkkausvuoro jokaisen puheenvuoron jälkeen – Jos paikalla on useampia asiantuntijoita, on tärkeää muistaa antaa tulkkausvuoro tulkille jokaisen puheenvuoron jälkeen. Lisäksi tulkin tulee saada rauhassa tulkata puheenvuoro loppuun, jotta koko sanottu viesti välittyy molemmin puolin. Tämä lisää tunnetta tulkkauksen läpinäkyvyydestä sekä takaa kaikille osallistujille samat kielelliset oikeudet ja mahdollisuudet osallistua keskusteluun. Tulkki ei voi tehdä ratkaisua siitä, mitkä esimerkiksi potilaan kertomista aiemmista hoidoista tai vaivoista ovat oleellista tietoa käsiteltävän asian kannalta, joten tulkki tulkkaa kaiken mahdollisimman tarkasti alkuperäisen viestin mukaan.
Tauota tulkattavat puheenvuorot ajatuskokonaisuus kerrallaan ja huomioi annettavan informaation määrä suhteessa potilaan kykyyn ymmärtää asia – Osaava tulkki pystyy tulkkaamaan kokonaisen viestipätkän kerrallaan. “Koska tapa ilmaista asioita saattaa poiketa suuresti eri kielten välillä, tulkin saattaa olla mahdotonta muodostaa sujuvaa tulketta, mikäli kerrottavasta asiasta puuttuu vielä osa.” Tulkin olisi hyvä saada kuulla kokonainen viestipätkä kerralla ja tämän jälkeen päästä tulkkaamaan saatu viesti toiselle kielelle. Koska vastaanottokäynneillä usein pyritään dialogimaiseen keskusteluun potilaan kanssa, olisi hyvä kuitenkin huomioida, etteivät yksittäiset puheenvuorot veny liian pitkiksi.
Vältä erityistermistöä, mikäli on mahdollista – Usein kuitenkin erityistermien käyttö saattaa olla välttämätöntä, ja siksi olisi hyvä olla valmistautunut selittämään maallikkotermein, mitä käytetyt erityistermit tarkoittavat. Ammattitaitoinen tulkki todennäköisesti tietää erityistermien merkitykset, etenkin jos on saanut aikaa ja tietoa valmistautuakseen, mutta vieraskielinen potilas ei välttämättä ymmärrä käytettyjä erityistermejä omalla äidinkielelläänkään.
Tulkin työtä ja potilaan ymmärtämistä voi helpottaa, jos erityistermistöä käytettäessä lääkäri myös avaa, mitä se tarkoittaa, sillä tulkki ei voi ‘lisätä’ tulkkeeseen mitään. Esimerkiksi sen sijaan, että sanoisi: “Teillä on eteisvärinä ja sen takia pitää aloittaa lääkitys”, voi sanoa: “Teillä on sairaus nimeltään eteisvärinä. Normaalisti sydämen eteiset pumppaavat veren eteenpäin kammioihin tehokkaasti, mutta teillä niiden toiminta on heikentynyt ja eteiset vain värisevät.” Ja tämän tulkkeen jälkeen jatkaa – “Koska sydämen eteiset eivät pumppaa verta eteenpäin kunnolla aiheuttaa se veritulppariskin eli riskin, että veri hyytyy. Tällainen hyytymä voi muodostuessaan aiheuttaa sydänkohtauksen tai aivohalvauksen. Nyt haluaisin aloittaa teille lääkkeen, joka estää tätä veritulpan muodostumista.” Myös kuvien käyttö erityistermejä selittäessä voi auttaa potilasta ymmärtämään, mistä on kyse.
Tarkista, pysyykö potilas kärryillä – Tasaisin väliajoin on hyvä varmistaa potilaalta, onko hän ymmärtänyt selitetyn asian, mitä mieltä hän on suunnitellusta hoidosta tai onko potilaalla herännyt kysymyksiä asiaan liittyen. Näin voidaan varmistua siitä, että tieto välittyy lääkäriltä potilaalle ja potilaalla on mahdollisuus osallistua omaan hoitoonsa ja sen suunnitteluun.
Çitir antaa vinkkejä siihen, jos potilas keskeyttää kysymyksillä eikä keskustelu pääse alkuunsa. Hän suosittelee, että lääkäri olisi etukäteen miettinyt mitkä asiat haluaa ainakin saada käytyä läpi. Jos potilas tuo esiin asioita, joihin lääkäri ei oman osaamisensa puolesta pysty ottamaan kantaa Çitir suosittelee toistamaan vaikka useampaankin kertaa jotain tämän suuntaista: “Näin varmasti on, mutta kun itse olen tämän (oma alasi) erikoisalan lääkäri, niin en voi sanoa tuohon nyt mitään.” Näin potilas kokee tulleensa kuulluksi ja todennäköisesti malttaa siirtyä vastaanoton aiheeseen. Potilaan esiin tuomiin huoliin ei kannata turhautua, ovathan pitkät anamneesit arkipäivää myös omalla äidinkielellä ja tulkin kanssa asiointi voi olla potilaalle todella helpottava hetki, kun pääsee ‘vihdoin’ kertomaan kaikki vaivansa niin, että tulee ymmärretyksi.
Jos et ollut tyytyväinen tulkkaustilanteeseen, tulkista voi myös antaa palautetta. Tämä on tulkillekin tärkeä palaute, jota hän ei muuten saisi.
Viitteet:
- Hassaan Nina, Parkkinen Elina. Maahanmuuttaja neuvolan asiakkaana. Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu 2012.
- Kyrönlahti Anniina, Taskinen Mervi, Malila Nea. Maahanmuuttajalapsilla kohonnut syöpäkuolleisuus kantasuomalaisiin verrattuna. Aikakauskirja Duodecim 2020;136(11):1265-7.
Teksti: Johanna Suur-Uski, LL, ja tulkki Reeta Çitir
Kuvat: Victor Planson
