NLY-aktiivien joulun viettoa

Nuorilääkärilehti haastatteli NLY:n aktiiveja heidän joulunvietostaan. Kuten vastauksesta näkyy, Joulu merkitsee nylyläiselle aktiiville monenlaista. Yhteistä näyttäisi kuitenkin olevan hyvä ruoka, yhdessäolo ja Jouluun rauhoittuminen.

JOULULAULUN TARINA

NLY:n valtuuskunnan jäsen ja muusikko Tatu Kemppainen

Loppuvuodesta 1996 olin eräänä iltana palannut baarista opiskelijakämppääni. Oli jotenkin orpo olo, mitä lähestyvä joulukin vaan pahensi.

En ollut asian kanssa onneksi yksin, sillä kaveriporukassa puhuttiin yleisesti ”orpojen joulusta”. Tarkoitimme sillä sitä, että kun lapsuuden joulut oli jo juhlittu eikä omaa perhettä vielä ollut muillakaan, olimme jouluisin ”orpoja”. Siksi jouluaaton käytännöksi oli muodostunut, että kun olimme käyneet vanhempiemme luona syömässä pakolliset kinkut ja rosollit, kokoonnuimme loppuyöksi viettämään ”orpojen joulua”.

Tein tuona yönä laulun nimeltä ”Orpojen joulu”, jonka sittemmin levytimme Sakari Kuosmasen ja Veeti Kallion kanssa eräälle joululevylle.

Nyt me orpojen joulua silloin viettäneet olemme perustaneet perheitä ja saaneet lapsia, eikä orpojen joulujen viettäminen ole ollut ajankohtaista. Onneksi laulu orpojen joulusta jatkoi kuitenkin elämäänsä.

Laulu alkoi löytyä vähitellen yhä useamman koulun jouluohjelmistosta, mikä tuntuu edelleen hiukan hämmentävältä. Teksti kun puhuu omassa mielessä juuri nuoren aikuisen ”orpoudesta”. Laulu painettiin muutama vuosi sitten vielä koulun laulukirjaankin, mikä on tietenkin suuri kunnia.

Tomi Metsäketo teki laulusta viime jouluksi uuden version joululevylleen. Hänen tulkintansa on alkuperäiseen verrattuna silotellumpi, mitä kuvaa muun muassa se, että Veetin laulamat osuudet laulaa lapsisopraano Cantores Minores -kuorosta. Metsäketo lienee tulkinnut tekstin teeman konkreettisesti orvoista kertovaksi.

Vaikka laulun tekstin tulkinta konkreettisista orvoista kertovana tuntuukin hiukan kiusalliselta, olen hyväksynyt, että kuulija tulkitsee orpouden omista lähtökohdistaan. Koska jouluun kuuluu hyvin vahvasti olettama yhteen kuulumisesta, voi myös tunne orpoudesta olla läsnä erityisesti jouluisin. Niin kertoo myös rakas isoäitini, joka aikaa sitten leskeksi jääneenä kertoo viettävänsä eräänlaisia orpojen jouluja siitäkin huolimatta, että ystäviä ja sukua ympärillä varmasti riittää.  

Hyvää joulua kaikille orvoille, entisille ja tuleville!

JOULUPALJU

NLY:n sihteeri ja tuleva varapuheenjohtaja Eveliina Ronkainen

Rukalla mökin takapihalla sijaitseva kuusinen kylpytynnyri on meidän perheen moderni jouluperinne. Lilluminen ruumiinlämpöisessä ihmispadassa tähtitaivasta katsellen on varsin leppoisaa kinkunsulattelupuuhaa. Ja mitä enemmän pakkasta, sen parempi. Paljuun mahtuu kerrallaan porisemaan noin viisi aikuista. Jotkut kuumentavat kuulemma vetensä sähköllä, mutta meidän isosaavi lämmitetään ehdottomasti puilla, merialumiinista valmistetulla uppokaminalla. Kylvyn valmistelu lumi- ja halkohommineen on vallan passeli joulupuhde. Sytytyksen jälkeen optimaalinen veden lämpötila saavutetaan noin viidessä tunnissa, aika riippuu lähinnä pakkasstatuksesta ja allasmajurin aktiivisuusasteesta. Veden lämpötila on muuten tarkka asia: 36–37 asteinen vesi takaa joulunviettäjälle miellyttävän normotermisen elämyksen ja mahdollistaa loputtoman pitkän kylpysession, kun taas yli 38 asteen vedenlämpötila aiheuttaa uiskentelijoille takykardiaa ja on muutenkin varsin epämiellyttävää. Paljuja pukinkonttiin esimerkiksi osoitteesta www.kirami.fi.

LUUMUPANNACOTTA

NLY:n Turun paikallisosaston puheenjohtaja Laura Tanner tarjoaa luumupannacotan reseptin jouluksi.

5–6 rkl luumumarmeladia
1 dl glögiä
2 dl kuohukermaa
1 tl vaniljasokeria
1 liivatelehti

1. Kuumenna luumumarmeladi glögin kanssa pienessä kasarissa notkeaksi.
2. Laita liivate kylmään veteen likoamaan.
3. Ota kermasta pieni tilkka erikseen, vatkaa loput vaahdoksi ja mausta vaniljasokerilla
4. Kuumenna kermatilkkanen kasarissa ja liuota siihen liivatelehti josta vesi on puristettu pois, sekoita varovasti kermavaahdon sekaan
5. Annostele sieviin jalallisiin laseihin pohjalle luumuseosta ja päälle kermaa
6. Anna hyytyä jääkaapissa vähintään muutama tunti, mielellään yli yön.
7. Nauti :)

JOULUMIELTÄ SÄVELIN

NLY:n pitkäaikainen valtuuskunnan jäsen Sami Heistaro

Joulu vierailee luonamme keskiviikkoisin jo alkusyksystä lähtien. Silloin nimittäin alkaa joululaulujen harjoittelu kuorossamme. Valmistautuminen joulukonsertteihin tuo pimeneviin syysiltoihin lupauksen joulusta sekä valoa ja lämpöä jo kuukausia ennen vuoden suurta juhlaa.

Sointuja ja tunnelmia hiotaan, stemmoja harjoitellaan, nuotit herätetään eloon tarinaksi – joulun saduksi. Kuusi, tähdet, valot, odotus, toivo, hymy; tämä kaikki puetaan sävelten kieleen. Sävelten, jotka yhdistävät taivaan ja maan. Sävelten, jotka pysäyttävät kellon syksyisenä arki-iltana.

Viimein koittavat esiintymiset. Kirkon valot on himmennetty, odotus ja uteliaisuus kihisee äänettömässä yleisössä, joka on saapunut kadun vilinästä ja loskasta kirkkoon talvitakeissaan. He kohtaavat vuosikymmenten taakse pysähtyneen ajan hetken, joka on kuitenkin läsnä myös tässä ja nyt.

Laulajien rivit suoristetaan, äänet annetaan, otetaan syvä mutta rento hengitys. Ensimmäinen sointu kajahtaa puhtaana ja sytyttää mielten kynttilät, ikiaikainen joulun satu muuttuu sävelin kerrotuksi tarinaksi. Tarinaksi, joka puhuttelee jokaista sydäntä.

Silloin alkaa minun Jouluni.

TAATELIKAKKUA

NLY:n puheenjohtaja Terhi Savolainen

Meillä jouluperinteisiin kuuluu taatelikakkujen urakointi. Yhtenä jouluna äiti ja minä teimme yhteensä 13 taatelikakkua sukulaisille tuliaisina vietäväksi. Yhden ja saman kakun tekeminen voi kuitenkin alkaa kyllästyttää. Onneksi pari joulua sitten saimme tädiltäni hieman erilaisen joulukakun reseptin:

1dl sokeria

4 munaa

2 dl kuivattuja hedelmiä

1 tl suolaa

1 dl fariinisokeria

4 rkl sitruunan mehua

pähkinöitä

2 l viskiä

Ota esiin suurehko kulho. Tarkasta maistamalla viskin laatu. Kaada mittaan 1 dl viskiä ja juo se. Toista. Laita sähkövatkain päälle. Maista viskiä uudelleen varmistaaksesi, että se on korkealaatuista. Sekoita voita laajassa, sameahkossa kulhossa, lisää 1 rkl sokeria ja vatkaa taas. Varmista, että viski on vielä hyvää, kuo uusi jupillinen. Tahi pari. Käännä vatkaaja poish päältä. Riko kaksi kanaa ja kishää kulhoon, shamoin kuivatut hedelmät. Vatkaa kääntäjä taash päälle. Jos heivatut kudelmat jäävät kiinni kulhoon, väännä irti muuvireisshelillä. Maishta shitten. onko viski vielä herkeälaatuista. Shitten shiivilöi 2 dl shuolaa, tai jotain. Ei oo nniin nöpönnnuukaahhh. Tsekkaa vishki. Shiivilöi shitruuamehu, lishää yksi ruoka. Lushikka. Sokeria tai jotai, aivan shama perkele. Voitele uuni. Tsakkaa ettei hivski ole hapettunut imlan korkki. a. Käännä kakkuvuoka 220 asteesheen, ala unohda käännyttää vatkainta poish. Heitä kulho ikkunashta, tshe...tsekkaa taas vishhki. Mee nnukkummaan. Kuka...aatana ylipäättään viittii shyyä jottain pershkeheeln hhtelmäkakkua???